Etsi

Pitkällä aikavälillä suurin ei ole kaunein vaan kallein

Pk-yrittäjien edunvalvontaorganisaationa halusimme nostaa keskusteluun kuntaomisteisen jätehuoltoyhtiön Lakeuden Etappi Oy:n ja yksityisen valtakunnallisen yrityksen Paperinkeräys Oy:n suunnitelmat perustaa uusi yhteisyritys Encore Pohjanmaa Oy, joka suuntaa kierrätyspalveluita alueen yrityksille. Yhteisyrityksen perustamista koskevassa uutisoinnissa korostetaan perustajien vahvuutta alan toimijoina. Sanomattakin on selvää, että Encore Pohjanmaan markkinaosuustavoitteet tuskin lienevät vaatimattomat.

Mikä mörkö yhteisyrityksessä voi sitten piillä? Markkinoiden keskittyminen tuottaa hyvinvointitappiota yhteiskunnalle hintojen noustessa kilpailun puuttuessa. Määräävä markkina-asema sinänsä on laillista, kunhan asemaa ei käytetä väärin. Kilpailun syntyminen on myönteinen asia ja kirittää niin uusia kuin pidempäänkin toimineita tehokkuuteen. Kuitenkin talousteorioiden mukaan yhden toimijan kasvu on yhteisen edun kannalta myönteistä lähinnä kun se tapahtuu orgaanisesti: omalla paremmuudella tai markkinan kasvulla. Yritysjärjestelyillä tapahtuva kasvu puolestaan tyypillisesti rajoittaa kilpailua, kun kilpailija poistuu. Lainsäätäjä on tunnistanut haitan, ja siksi suurimpiin yritysjärjestelyihin onkin säädetty yrityskauppavalvonta.

Jätehuolto on yhteiskunnan intressissä ympäristöön ja terveyteen liittyvistä syistä. Kilpailupolitiikalla yhteiskunnan tulee huolehtia markkinoiden toimivuudesta. Vaihtoehtoina on ehkäistä keskittymistä etukäteen tai jälkikäteen. Jälkikäteiset toimet ovat kuitenkin melko rajuja omaisuudensuojaan puuttumisia, eikä niitä ole juuri käytössä. Parempi keino on pyrkiä kohti rakenteita, joissa tuetaan monen tuottajan syntymistä. Esimerkiksi sen sijaan, että kunta omistaa jäteyhtiön ja kasvattaa sitä, kunta kilpailuttaisikin jätehuollon osakokonaisuuksina. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman monen mahdollisuudet tarjota - edes johonkin osaan jätehuoltokokonaisuutta.

Julkissektorin tulisi itse tuottamisen sijaan toimia aktiivisena palvelunjärjestäjänä. Kilpailumekanismeja hyödyntämällä saadaan tehoa tuottajista, ja selkeimpänä hyötynä pitäisi näkyä edullisempi hinta. Muita myönteisiä seurauksia olisi uusien yritysten syntyminen markkinoilletulokynnyksen madaltuessa sekä oman alueen työllisyyden ja sitä kautta elinvoiman parantuminen. Kilpailulla on myönteisiä vaikutuksia myös innovaatioiden syntyyn ja tuotteiden laatuun.

Entäpä jos julkisomisteinen palveluntuottaja vain on kertakaikkisesti edullisin? Edullisuus on ensin syytä kyseenalaistaa, sillä varsin yleistä on, että kuntayhtiö saa omistajiltaan kustannuksissaan näkymätöntä subventiota esimerkiksi edullisempana rahoituksena tai omaisuuden käyttöoikeutena. Tällaiset edut tulee nähdä palvelun todellisena kustannuksena. Kustannusten läpinäkyvyyden puute onkin suurimpia ongelmia julkissektorin harjoittaman taloudellisen toiminnan kohdalla.

Jos vieläkin julkisomisteinen on tehokkain, on silti syytä välttää kaiken kysynnän ohjaamista vain yhdelle. Monopolisoitumisen alettua kehitystä on vaikea pysäyttää, jolloin uhkana on markkinoiden jähmettyminen. Kun usko markkinoiden toimivuuteen loppuu, ei uusia yrityksiä synny ja jo toimivat lopettavat. Monopolitoimijan hinnoilla on taipumus nousta. Joko tahallisesti ja muuten kirittäjien puuttuessa.

Entäpä jos ei synny kilpailua? Tämän voi tietää vain selvittämällä asiaa. Se kannattaa tehdä pohtimalla ensin tarve, ja tiedottamalla siitä avoimesti. Vain todellisessa markkinapuutetilanteessa julkissektorin voi olla tarkoituksenmukaista joskus toimia itse tuottajana. Muistutamme, että markkinatilanteen jatkuva seuraaminen on paitsi veronmaksajien etu, myös nykyisen tuottajan ketteränä pitämistä.

Vain kilpailu jalostaa!