22.6.2017 klo 08:02
Uutinen

Kohti konseptijohtamista

Kasvuyrittäjyyshankkeen projektipäällikkö Vesa Tiensuu kirjoittaa konseptiajattelusta

Monet yritykset ovat luopuneet strategian luomisesta. Sen sijaan he puhuvat konsepteista. Monet yritykset johtavat nykyään liiketoimintaansa liiketoimintakonseptin avulla. Siinä missä strategia on hieman epämääräinen ja abstrakti asia, on konsepti konkreettisempi ja siten helpommin käsiteltävissä oleva tapa johtaa ja kehittää liiketoimintaa.

Brändikonseptissa määritellään mitä haluamme kertoa itsestämme asiakkaille. Keitä me olemme ja mitä me edustamme. Se määrittää pitkälti sen miten nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat kokevat yrityksen houkuttelevuuden. Onko se helposti lähestyttävä, lämmin, sympaattinen jne.

Markkinointikonsepti kertoo miten meidän brändistä ja palveluista sekä asiakkaista kerrotaan asiakkaille. Kullekin kohderyhmälle viestiä pitää hieman räätälöidä, vaikka brändin ydin pysyy samana. Koska nykypäivän markkinat ovat täynnä infoa tulee yrityksen markkinoinnilla olla selkeä keihäänkärki, jota pyritään viemään asiakkaan tietoisuuteen. Siksi isot yritykset käyttävät niin paljon aikaa sloganien miettimiseen.

Toimintakonsepti kertoo mm. miten lähiesimiestyöskentely on organisoitu, miten työntekijät jakavat töitä keskenään, miten toimipisteiden käytännön työ on organisoitu, miten asiakkaan kanssa toimitaan jne. Toimintakonseptin merkitys näkyy erityisesti ketjuissa, niiden johtaminen ei vain ole mahdollista jos eri toimipisteillä ei ole samanlaisia toimintatappoja. Toimintakonseptin luominen vie ensin aikaa, mutta myöhemmässä vaiheessa se taas säästää aikaa ja helpottaa johtamista. Tässä mielessä toimintakonseptia voidaan ajatella meidän tapana tehdä asioita.

Toimitilakonseptissa määritellään millaisia fyysisiä tiloja meillä halutaan olevan. Ovatko ne lääketieteellisiä, olohuoneen tyyppisiä, rentoja jne. Toimitilat vaikuttavat työn tuottavuuteen, työtyytyväisyyteen, sisäiseen motivaation ja luovuuteen. Ne vaikuttavat myös siihen, miten asiakkaat viihtyvät yrityksen tiloissa. Kyse on emootioista ja emootiot voittavat aina järjen jos ne ovat vastakkain.

Palvelu- ja tuotekonseptit kertoo millaisia palveluita ja tuotteita meillä on eri asiakasryhmille. Keskeistä on, että konsepti on jossain asiakkaalle tärkeässä asiassa parempi kuin kilpailijan konsepti. Konseptin pitäisi olla emotionaalisesti houkutteleva ja rationaalisesti perusteltavissa. Nykyään tärkeätä on myös muotoilu. Eli se, että tuote tai palvelu on houkuttelevan näköinen. Ja tämä koskee kaikkia toimialoja. Ravintolassakin tilaamme sen houkuttelevan näköisen annoksen.

Kaikista näistä yhdessä syntyy liiketoimintakonsepti. Nykyään kovasti puhuttu kilpailukyky ei enää synny yhdestä seikasta, vaan kokonaisuus ratkaisee. Kenellä on paras kokonaistarjous? Niinhän me itsekin toiminne ostoksilla ollessamme. Mikä on meille kokonaisuutena paras tarjous. Joskus onkin järkevää miettiä omaa liiketoimintaa asiakkaan näkökulmasta, se voi avata aivan uusia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen.

Itse kannatan tätä konseptiajattelua koska konseptit ovat konkreettisia, ja ne tuovat liiketoimintaan johdettavuutta ja selkeyttä.