Etsi

Yrittäjyys

Suomen suurin CLT-tehdas avattiin Alajärvelle

Alajärvellä vietettiin tiistaina CLT Finland Oy:n uuden tehtaan avajaisia. Tehtaan viralliseksi avaajaksi nauhan leikkaamalla saapui maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Yrityksen toimitusjohtaja Markku Herrala toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja hallituksen puheenjohtaja Jukka Peltokangas kertoi alueen historiasta vuodesta 1910.

Tilaisuuden juhlapuheen piti ministeri Kimmo Tiilikainen.  Juhlaväki sai myös kuulla Alajärven Kaupunginjohtajan Vesa Koivusen, MTK:n metsävaltuuskunnan pj. Mikko Tiirolan sekä Etelä-pohjanmaan yrittäjien pj. Anne Niemen puheenvuorot. Hoiskon koulu lapset esittivät tilaisuudessa kaksi kaunista ystävänpäivään sopivaa laulua sekä pianoesityksen.

Juhlatilaisuutta pystyi myös livenä Youtube-palvelun kautta internetissä. Tilaisuuden jälkeen kaikilla vierailla oli mahdollisuus käydä tutustumassa uuteen tehtaaseen.

Lisäksi avajaispäivänä saatiin kuulla ilouutisia myös CLT Finland Oy:n ensimmäisestä isosta tilauksesta Laukaasta. Tehtaalta on tilattu CLT-levyä rakennettavaan ekokouluun.

Tilaus tulee olla toimitettuna asiakkaalle jo tänä keväänä.

    

"Tällä alueellahan on pitkät perinteet puunjalostuksessa. Jo vuonna 1910 Kustaa matinpoika osti alueen ja jo samana vuonna näille rantamaille nousi Hoisko saha ja jauhomylly.

Sahatoimintaa jatkettiin aina 1970- 80 luvun vaihteeseen jolloin toimintansa lopetti Hoiskonlahti oy, mutta alueella toimi jo silloin Perälän höyläämö Oy.

Itse olen saanut olla jo mukana 1978 alkaen 15-vuotiaana kesätyöläisenä myös sahalla ja hirsitalotuotannossa, jota tehtiin sekä Hoiskonlahden, että Perälän höyläämön toimesta ja nähnyt alueen kehittymisen. Myös useimmat meistä osakkaista ovat

Uskoa uuteen tuotteeseen ja uusien innovaatioiden saralla nähtiin 80- luvulla ja erityisesti hirsitalomarkkinoilla tehtiin historiaa, kun Perälän veljesten toimesta kehitettiin lamellihirsi ja tämä tuote nosti Finwoodin yhdeksi Suomen suurimmaksi hirsitalovalmistajaksi ja menestys jatkuu edelleen Finnlamelli Oy:nä. Ja lamellihirsihän on edelleen nykyisin käytetyin hirren rakenne niin kotimaassa kuin viennissä.

Myöhemmin fuusioitumisen kautta alueella toimi Honkarakenne Oyj, jolta myös Alajärven kaupunki hankki alueen käyttöömme. Ja tämä Kaupungin vahva tuki helpotti myös meidän toiminnan aloittamista.

Puun liimaustekniikkaa kehitettiin koko ajan ja liimauksen hyödyt tulivat esille laadun ja monipuolisemman rakentamisen mahdollisuuksien kautta. Lisäksi voitiin kuitenkin säilyttää massiivipuun hyvät ominaisuudet.

Ja tätä kertynyttä liimaustekniikan ja puun ominaisuuksien tuntemisen osaamispääoman kantaa myös sitten CLT Finland oy tuotteenaan Hoisko CLT. Tämä osaaminen on vuosien opettelun ja tuotekehityksen tulosta on tärkeää myös tuotteen laadussa, eikä sitä voi noin vain omaksua.

CLT:tä eli ristiin laminoitua puuta on aloitettu valmistamaan Itävallassa 90-luvun alussa ja joskus ihmetyttää miten CLT:n rantautuminen Suomeen kesti näinkin kauan. Tuotteessa kuitenkin yhdistyvät meidän vahvuutemme kuten raaka-aine, puurakentamisen osaaminen sekä liimaustekniikka.

Käyttökohteita on monia aina pihatuotteista, kerrostaloista, puusilloista vaikkapa tulevaan Teslan tehtaaseen.

Ennen yrityksemme virallista perustamista teimme vuosia selvitystöitä tuotteen, markkinoiden ja kilpailutilanteen yms tärkeiden asioiden selvittämiseksi. Ja tässä selvittämisessä myös Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu oli vahvasti mukana. Nämä yhdessä mahdollistivat investoinnit ja tuotantolaitoksen valmistumisen, jossa kapasiteettia on n. 40 t m3 vuodessa. Myös kapasiteetin kaksinkertaistaminen on mahdollista, jos markkinat näyttävät suotuisilta.

Jo perustamisvaiheessa tärkeimmäksi asiaksi nousi luottamus ja osaaminen. Nämä loivat pohjan ryhmälle joka mahdollistaa myös yrityksemme kasvun tulevaisuudessa myös globaalina toimijana.

Jossain olen nähnyt otsikoita, että CLT olisi uusi hirsitalon korvaaja. Se ei pidä mielestäni paikkaansa. CLT on erilainen tuote, jolla on myös erilaisia käyttökohteita, yhteistä on tietenkin massiivipuu. Mielestäni tällaiset vertaukset ovat lyhytnäköisiä, kun katsotaan puunkäyttöä laajemmin, koska Suomalaisen hirsitalon Brandi on teollisuudellemme tärkeä ja työllistävyys vaikutukset suuret. Me näemme ennemmin mahdollisuuden yhteistyöhön kuin kilpailuun.

Lisäksi haluaisin nostaa esille uutta ajattelutapaa myös yritysrakenteessamme eli arvoketjua. Kun yrityksen liiketoimintaa miettii laajemmin, niin pelkkä substanssiosaaminen ei enää riitä. Päivittäisen yritystoiminnan lisäksi pitää pystyä ennakoimaan ja katsomaan myös tulevaisuuden tarpeita.  Osakkaidemme myötä meillä on yrityksessä vahva osaaminen metsänhoidosta, mekaniikasta, kuljetuksesta, rakentamisesta ja KV-markkinoista eli koko osaamista tuotteen alkumetreiltä loppukäyttäjälle.

Tällainen arvoketju ajattelu tuo toimintaamme erilaisia näkökulmia myös liiketoimintapaan, eli yhdistämme eri toimialojen näkökulmia puuteollisuuden uudeksi tuotteeksi ja tämä auttaa löytämään myös uusia innovatiivisia tapoja käyttää puuta erilaisiin kohteisiin.

Nyt olemme kuitenkin vasta tarinamme alussa ja tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan uusia ideoita, uutta ajattelutapaa, ja yhteistyötä rakentaessamme menestystarinaa Hoisko Brandille ja suomalaiselle puulle. Emmekä tule unohtamaan tutkimuksen ja kehityksen osuutta ja korkeakoulujen osaamista, joilla tulee olemaan myös suuri merkitys tuotteissamme.

Asumiseen ja rakentamiseen tulee vahvasti mukaan taloautomaatio ja erilaiset älyjärjestelmät jotka tuovat turvallisuutta ja näiden integroiminen tuotteisiimme vaatii myös meiltä jatkuvaa kehitystä.

Asumisen terveellisyys ja turvallisuus niin tuotteena kuin loppukäyttäjällä ovat nousseet tärkeimmiksi arvoiksi.

Nämä esille tulleet asiat eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan pitää olla myös mukana kovaa halua, intohimoa ja uskallusta ja niitä meillä toimijoilla on.

Tällaisen yritystoiminnan aloittamiseen tarvitaan monia yhteistyökumppaneita kuten rahoituksessa ja muussa. En ala kuitenkaan luettelemaan kaikkia, koska lista on niin pitkä. Mutta kiitokset kaikille jotka ovat mahdollistaneet tämän unelman toteutumisen. Jokaisella teistä on tärkeä osa tässä tarinassa, joka tulee jatkumaan vielä pitkään."

- Jukka Peltokangas (Hallituksen Puheenjohtaja 14.2.2017)