Etsi

Yrittäjyys

Seinäjoen seudun voittoputki jatkui EK:n Kuntarankingissa

Seinäjoen seutukunta on Suomen paras alue harjoittaa yritystoimintaa, ilmenee 14.2. julkistetussa EK:n Kuntarankingtutkimuksesta. Kyseessä oli Seinäjoen seudun neljäs peräkkäinen ykköstila. Yritysjohtajien mielipiteet ovat aikaisempaakin myönteisempiä. Miinusta tuli aikaisempaa heikommasta menestyksestä kuntatalouden tunnuslukujen vertailussa.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.

Vertailussa oli 25 seutua. Seinäjoen seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Ilmajoki, Kauhava, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki.

Yrityskyselyn keskeiset havainnot Seinäjoen seutukunnassa

Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:

– Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon

– Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta

– Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa

– Lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus

Yritysjohtajista 58 prosenttia piti kotikunnassa toteutettua elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja 17 prosenttia arvioi sen heikoksi (46 ja 20 prosenttia vuonna 2017). Seinäjoen alueella keskiarvo oli 3,5, kun koko maan keskiarvo oli 3,1 (asteikko 1 erittäin heikko – 5 erittäin hyvä).

Myös yleistä yritysilmapiiriä arvioitiin selvästi keskitasoa myönteisemmin: tyytyväisten osuus oli 66 prosenttia, kun tyytymättömien osuus oli vain 14 prosenttia (55 ja 19 prosenttia vuonna 2017). Yleisellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa kuntapäättäjien ja -virkamiesten yrittäjyystuntemusta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja paikallista elinkeinopolitiikkaa.

Myös kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyyttä koskevat arviot olivat reippaasti plussan puolella: 63 prosenttia vastaajista oli siihen tyytyväisiä ja 18 prosenttia tyytymättömiä (54 ja 23 prosenttia vuonna 2017). Yrityslähtöisyydellä tarkoitettiin tutkimuksessa muun muassa yritysvaikutusarviointien hyödyntämistä ja muita yrityslähtöisiä toimintatapoja.

Julkisten yrityspalveluiden osaltakin lähes puolet eli 46 prosenttia yrityksistä antoi hyvän arvosanan ja 22 prosenttia heikon (31 ja 28 prosenttia vuonna 2017). Palveluita arvioitiin siitä näkökulmasta, saivatko yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua erilaisissa toimitila-, rahoitus- ja neuvontapalveluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta.

Palveluiden tuotantoon oli tyytyväisiä 39 prosenttia ja tyytymättömiä 21 prosenttia, mikä on muuta maata huomattavasti parempi taso (30 ja 22 prosenttia vuonna 2017). Kysely kartoitti erityisesti sitä, millaiset mahdollisuudet yrityksillä on osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen.

Selvitimme myös kuntatason tuloksia, mutta ne ovat seutuvertailua suuntaa-antavampia. Seinäjoki oli 20 suurimman kaupungin vertailussa sijalla 1. Kauhava ylsi pienempien kuntien vertailussa sijalle 11.

Lähde Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mediatiedote: https://ek.fi/wp-content/uploads/Tiedote_SEINAJOKI.pdf