Kriisistä ylös Etelä-Savo
Maakunnan elinkeinoelämän järjestöt, kunnat, maakuntaliitto ja muut sidosryhmät ovat Etelä-Savon Yrittäjien aloitteesta käynnistäneet maakunnan selviytymissuunnitelman tekemisen. Olimme ensimmäinen maakunta, joka työhön tarttui. Nyt on pidettävä tuulta purjeessa!
Kävimme tällä viikolla tilannekuvaa ja lyhyen sekä pitkän aikavälin toimia läpi Etelä-Savon maakuntaliiton järjestämässä etäfoorumissa. Vein tilaisuuteen Etelä-Savon Yrittäjiltä seuraavanlaisia viestejä ja hahmottelin toimia aikasykleihin. Koko esityksen pääset katsomaan täältä.
Kesäsesonkiin on tartuttava ripeästi, rajoitteiden raameissa ja optimaalisesti. Myös valtiovallan on annettava viesti, että kotimaan matkailukesä voi alkaa! Vahvoja ponnisteluja tehdään yrityksissä ja paikallistasolla, mutta tarvitaan myös laajempaa alueellista markkinointia. Tiivis yhteistyö terveydenhuollon ja elinkeinoelämän välillä mahdollistaa sen, että yhteiskunta avataan turvallisesti.
Yritysrahoituksen kannalta olemme nivelvaiheessa. Tutuiksi tulleet Elyjen ja Business Finlandin tuet sulkeutuvat todennäköisesti siinä kohtaa, kun yleisen kustannustuen ja ravintolatuen haku alkavat tai kun lainsäädäntö on valmis. Muuttuneen toimintaympäristön vuoksi kuitenkin yrityksillä on edelleen kehittämistarpeita ja -aikeita, joten sparrausta ja neuvontaa näihin tarvitaan.
En ole huomannut juurikaan puhetta siitä, millaista tukea tai valmennusta yritysjohtaminen tarvitsee nyt, kun kriisin akuuttivaihe on varovaisesti sanoen ohi ja lomautuksia pystytään purkamaan ja ovia avaamaan. Harvalla mikro- tai pienyrittäjällä on tukenaan esimerkiksi johtoryhmää. Tämä tulee nostaa agendalle.
Tärkeä lähitulevaisuuden toimi on myös mahdolliseen kriisin toiseen vaiheeseen varautuminen, jos tautitilanne pahenee. Kukaan ei uutta aaltoa toivo, mutta jos vaihe kaksi tai kolme tulee, on lähtötilanne valtaosalle huonompi kuin maaliskuussa 2020.
Tuotantoketjujen muutos voi olla raju. Nyt olisi tärkeä tunnistaa aluetasolla yrityksissä olevaa osaamista ja tarkastella tapauskohtaisesti mahdollisuudet siihen, miten muutokseen voisi vastata lähialueiden osaamispotentiaalia hyödyntäen.
Tarvitsemme myös elvyttäviä toimia. Nyt meidän edunvalvontajärjestöjen tehtävä on vaikuttaa siihen, että maakunnan elinkeinoelämälle tärkeät raide- ja tieinfrahankkeet etenevät.
Lopuksi nostan kaksi tärkeää elementtiä.
Ensinnäkin sen, että paikallista elinvoimaa ratkaistaan paikallisilla päätöksillä. Historiallisen suurten julkisten hankintojen kohdalla on mahdollistettava hyvän markkinavuoropuhelun, aikataulutuksen ja avoimuuden avulla se, että alueemme pk-yrityksillä on optimaaliset mahdollisuudet osallistua ja pärjätä tarjouskilpailuprosesseissa.
Toisekseen Etelä-Savo voi nyt, jos koskaan lunastaa paikkansa paikkariippumattoman työn ja monipaikkaisen asumisen edelläkävijänä sekä vastuullisen ja kestävän luontomatkailun provinssina.
Työ Etelä-Savon hyväksi jatkuu. Siihen ei kuulu surkuttelu, apatia tai epäusko alueen – siis meidän kaikkien – vahvuuteen.
Tärkeä on käydä juuri teidän kanssanne ratkoa sitä, miten alueesta rakennetaan hyvä toimintaympäristö yrittää ja tehdä tulevaisuutta.
Niina Kuuva
aluejohtaja
Etelä-Savon Yrittäjät
