Kaakkois-Suomen nimikkoyrittäjät ja kansanedustajat tapasivat Etelä-Savossa
Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajien ja nimikkoyrittäjien tapaaminen järjestettiin 26.1. Mikkelissä. Suomen Yrittäjien nimikkoyrittäjätoiminnan tarkoituksena on edistää vuoropuhelua ja nostaa päättäjien asialistalle yrittäjille tärkeitä asiakokonaisuuksia.
Tilaisuuden aluksi kuultiin Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtaja Nina Rasolan yritysesittely RL-Palvelut Oy:stä, joka toimii jätehuollon ja puhtaanapidon alalla. Jätehuolto on tällä hetkellä voimakkaassa muutostilassa, kun jätelakia ollaan uudistamassa. Rasola totesi maan hallituksen esitysluonnoksen olevan sekava ja sulkevan osittain markkinoita. Rasola painotti, että yhdyskuntajätteen matala kierrätysaste ei ole kuluttajien vika. Matala kierrätysaste johtuu kuntien hyvin erilaisista jätehuoltomääräyksistä ja siitä, että kunnat (kunnalliset jätelaitokset) ovat suosineet jätteenpolttoa kierrätyksen kustannuksella.
Maan hallitus pääsi sopuun jätelakiuudistuksesta marraskuun lopulla ja esitys on tulossa eduskuntaan nyt alkuvuodesta. Kuljetusjärjestelmän osalta on linjattu, että kuntien on jatkossa kilpailutettava keskitetysti kaikkien erilliskerättävien jätteiden kuljetukset. Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen kunta voisi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä siirtää kiinteistön haltijan järjestettäväksi. Tämä ratkaisu vaikeuttaa merkittävästi kuljetusyrittäjien tilannetta ja nk. kaksoiskuljetusjärjestelmä ja siten kiinteistön haltijan mahdollisuus valita jätekuljetusyrittäjä toteutuu jatkossa heikosti, jos ollenkaan. Vaarana on markkinan voimakas keskittyminen urakka-alueiden ja kilpailun kiristymisen vuoksi. Rasola painotti, ettei kaksoiskuljetusjärjestelmästä luopuminen ole millään tavalla velvoittava EU-direktiivien toimeenpanon kannalta eikä ole näyttöä siitä, että kuljetusjärjestelmä vaikuttaa kierrätysasteeseen. Mikäli kaksoiskuljetusjärjestelmä halutaan lakkauttaa poliittisin perustein, pitäisi siihen varata reilu siirtymäaika.
Nimikkoyrittäjätapaamisessa penättiin vauhtia Parikkalan rajanylityspaikan avaamiseen henkilöliikenteelle vuonna 2024. Periaatepäätökset on tehty, mutta asian edistyminen edellyttää ns. noottienvaihtoprosessin alkamista Suomen ja Venäjän välillä. Katsomme, ettei Suomi ole ollut asiassa riittävän aktiivinen. Raja-aseman kansainvälistäminen olisi mitä parhainta elvytystä alueelle. Se mahdollistaa uusien palvelujen syntymisen Etelä-Savon puolelle, tuo uutta matkailijavirtaa, nostaa alueen kiinnostavuutta investointikohteena, avaa mahdollisuuksia esimerkiksi metsäteollisuudelle ja yhdistää Saimaan ja Laatokan aluetta.
Tapaamisessa tuotiin esille myös se, että alueen kilpailukyvyn edistämisen kannalta on olennaista satsata laajakaistaverkoston rakentamiseen ja liikenneinfran parantamiseen. Etelä-Savon maanteiden suunnitteluvalmius on tällä hetkellä erittäin heikko. Suunnittelutarvetta on ympäri aluetta, mutta tärkeinä kohteina nostettakoon mm. VT14 kehittäminen, VT5 Pitkäjärven ja Hietasen välinen osuus sekä Kesälahdentien kunnostus Punkaharjulla.
Saavutettavuuden kannalta akuutti asia on Kuopio-Kouvola aamujunayhteyden lakkaaminen alkuvuodesta. Tällä hetkellä Savon radan varrelta ei ole mahdollista päästä Helsinkiin ennen klo 10. Yhteys on aiemmin ollut VR:n velvoiteliikennettä, mutta kun velvoiteliikenne lakkasi vuoden 2021 alussa, päättyi myös tämä yhteys. Vuoro ei siis sisälly LVM:n ja VR:n väliseen ostoliikennesopimukseen. Neuvottelut yhteyden palauttamiseksi on käynnissä ja tavoitteena on sisällyttää yhteys uuteen ostoliikennesopimukseen.
