25.2.2021 klo 14:40
Uutinen

Parikkalan rajanylityspaikka avaa yrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko Etelä-Savossa

Parikkalan rajanylityspaikka on määrä avata kansainväliselle henkilöliikenteelle vuonna 2024. Koronatilanteen takia toimeenpano on viivästynyt. Vallitseva tilanne ei saa kuitenkaan vaarantaa tulevaa kehitystä ja siksi valtiovallan tulee käynnistää ns. noottienvaihtoprosessi pikimmiten.

Ylityspaikan avaaminen on välttämättömän tärkeä koronarajoituksista kärsivälle itäisen Suomen matkailu- ja palvelualalle. Avaamista puoltaa lisäksi metsäteollisuuden investoinnit Kaakkois-Suomessa, sillä ylityspaikan kansainvälistäminen avaa uuden ja kilpailukykyisen reittivaihtoehdon vientikuljetuksille.

Rajanylityspaikka tarkoittaa arviolta 340 000 rajanylitystä Parikkalasta. Vaikutusselvityksen mukaan vuonna 2030 Parikkalan raja-aseman kautta Venäjältä Etelä-Savoon suuntautuisi vuodessa 100 000 matkaa, joista 60 % olisi uusia.

Nyt onkin tärkeä miettiä sitä, millaisia mahdollisuuksia nämä uudet kävijät tarkoittavat eteläsavolaisten yritysten kannalta.

Haastattelimme kahta yrittäjää ja pyysimme heitä kuvaamaan sitä, millaisia vaikutuksia ylityspaikalla on liiketoiminnalle ja tulevaisuuden suunnitelmille.

Markus Kaskinen Tiina Seppänen

Harjun Portti Oy:n yrittäjä Markus Kaskinen kuvaa rajanylityspaikan avaamista mullistukseksi.

– Rajanylityspaikka mahdollistaa aivan uudentyyppisten asiakkaiden saapumisen alueelle. Ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin koskaan käyneet täällä. Tämä tarkoittaa kasvavaa kysyntää ohjelma- ja majoituspalveluille, kalastusretkille ja kaupunkien ostosmatkoille.

Kuru Resort Saimaa Oy:n yrittäjä Tiina Seppänen tähdentää, että yhteydet ja logistiikka ovat tärkeitä toimialasta riippumatta ja rajanylityspaikka palvelee niin matkailualaa kuin esimerkiksi myös teollisuutta.

– Matkailualan näkökulmasta helpottaa myös markkinointia, jos voidaan näyttää kartasta suora reitti Rantasalmelle, Seppänen kertoo.

Markus Kaskinen arvioi, että rajanylityspaikan kansainvälistäminen auttaa matkailukauden pidentymisessä. Kävijämäärät kasvavat todennäköisesti myös kesäkauden ulkopuolella. Hänen mukaansa Savonlinnan alue pystyy hyvin vastaamaan kysyntään, sillä täällä on jo nyt paljon kapasiteettia ympärivuorokautiseen toimintaan.

– Olemme satsanneet venäläisten matkailun varaan merkittävästi aivan yrityksen perustamisesta, vuodesta 2005 lähtien. Rajanylityspaikan avaaminen on siirtynyt toistuvasti. Nyt tarvitaan varmuutta ja sysäystä siihen, että raja aukeaa. Se vaikuttaa laajenemissuunnitelmiin ja investointipäätöksiin. Jos on näkymä lisäasiakkaista, niin laajennetaan aukioloaikoja ja palveluja ja saman tekevät varmasti yhteistyökumppanimmekin.

Tiina Seppänen katsoo rajanylityspaikan avaamisen mahdollistavan osaltaan poikkeusolojen jälkeistä elinvoimaisuuden rakentamista ja luovan myös heijastusvaikutuksia laajasti seudun yrityksiin. Seppäsen luotsaamaa Kuru Resort Saimaa Oy on perustettu vuonna 2019 ja yritys rakennuttaa parhaillaan korkealaatuista yksityistä, vain aikuisille suunnattua Resortia Rantasalmen Porosalmelle. Resort avautuu elokuussa 2021. Seudulla on liikkunut paljon venäläisiä matkailijoita ennen poikkeusoloja ja yritys tavoittelee venäläisiä matkailijoita.

Entä mitä olisi olennaisen tärkeää tehdä nyt, jotta Etelä-Savo ja sen yrittäjät olisivat valmiina hyödyntämään tämän uuden ostovoiman?

– Markkinoinnin ylläpitäminen on tärkeää ja kaikki digimarkkinoinnin kanavat kannattaa varmasti laittaa kuntoon, jotta paikallinen palvelutarjonta on tiedossa ja löydettävissä. Pidän myös ensisijaisen tärkeänä yritysten välisen yhteistyön kehittämistä, jonka avulla pystytään vaikuttamaan matkailijan viipymään ja käytettyihin euroihin. Laajakatseisuudella ja avoimella yhteistyön rakentamisella pääsemme varmasti jo pitkälle, linjaa Tiina Seppänen.

Markus Kaskinen näkee kriittisenä toimena sen, että rajanylityspaikan mahdollisuuksista viestitään yrityksille ja sanoitetaan potentiaalisia mahdollisuuksia.

– Yrittäjät tarvitsevat nyt laskelmia ja vaikuttavuusarviota esimerkiksi siitä, mitä tämä voi tarkoittaa asiakasmäärissä.

Arvioiden mukaan lisämatkailutulo kokonaisuudessaan Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueille olisi avausvuonna 18 miljoonaa euroa ja 25 miljoonaa euroa vuonna 2030. Uusia työpaikkoja syntyisi aluksi 270 ja vuoteen 2030 mennessä lähes 400 työpaikkaa. Kaikkinensa aluetaloudelliset hyödyt ovat moninkertaiset rajan ja tullin parin miljoonan vuotuisiin lisäkustannuksiin verrattuna.