Etsi

Tutustu ja hyödynnä

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Puheenaihe

Paikallinen erityisosaaminen hukkuu jättihankintoihin

Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain Suomessa n. 35 miljardia euroa. Esimerkiksi Mikkelin hankinnat ovat vuositasolla noin 150 miljoonaa euroa sote-palvelut poisluettuna ja näistä kilpailutettavat hankinnat ovat noin 80 miljoonaa euroa. Päälle tulee investointien myötä muodostuvat hankinnat, joiden arvo vaihtelee vuosittain. Esimerkiksi Savonlinnasta, Pieksämäeltä, Essotelta tai Sosterilta hankintatietoja ei löydy, koska ostolaskudataa ei ole julkistettu. Pelkkä data ei sinänsä ole kiinnostavaa, vaan analyysi siitä, mitä, mistä ja kuinka paljon hankitaan. Ilman tietoa hankintojen toteutumista on mahdotonta arvioida.

Strategisuus on hankinnoissa olennaista. Strateginen valinta on se, että kunta tai kuntayhtymä kilpailuttaa pienhankintoja sekä turvaa hankintayksikkönsä osaamisen tähän tehtävään. Mikkeli on valtakunnallisesti tunnustettu esimerkki pienhankintojen vahvana kilpailuttajana.

Strategista on myös se, että ei rakenneta jättiläismäisiä kokonaisuuksia, johon pk-yrittäjän on mahdotonta tarttua. Nostan esimerkiksi maaliskuussa 2021 avoinna olleen Essoten tietopyynnön, jossa suunniteltiin perustietotekniikan kilpailutusta. Samaan hankintakokonaisuuteen oli suunniteltu mm. käyttötukipalvelut, tietoliikennepalvelut, työasemien elinkaaripalvelut sekä mobiili-, tulostus- ja AV-palvelut. Siis koko paketti! Massiivinen hankintakokonaisuus ja osatarjouksia ei hyväksyttäisi. Tämä ei sovi millään muotoa yhteen hankintalain kanssa, missä todetaan, että hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Jos ostaja paketoi hankinnan edellä mainitun kaltaisiksi kokonaisuuksiksi, suljemme samalla hetkellä ulos toimijakentältä joukon lähialueiden yrityksiä, joilla voi olla tarjolla juuri tiettyyn osaan liittyvää erityisosaamista, esimerkiksi AV-palveluja tai tulostuspalveluja. Siirrämme siis työtä pahimmassa tapauksessa paikalliselta yrittäjältä monikansalliselle yhtiölle, vedämme raksit erityisosaamiselle ja keskitämme markkinaa.  

On siis kyse vastuullisesta valmistelusta, jossa viranhaltijoilla on iso rooli. On kyse myös luottamushenkilöiden valveutuneisuudesta eli tulee vaatia vastausta siihen, ollaanko hankintaa toteuttamassa tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena. Mainittakoon myös, että hankintastrategia löytyy verkkosivujen perusteella vain kahdelta kunnalta ja ostolaskudatan on julkaissut vain Mikkeli, Puumala ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankintaohjeistus on kohtuullisessa kunnossa miltei kaikilla kunnilla.  

Etelä-Savossa 95 % yrityksistä on alle 10 henkilön yrityksiä. Mikroyritykset ovat siis valtavirtamme ja suuri työllistäjä, hyvinvoinnin lähde ja sen mahdollistaja. Hankintapäätös on strateginen päätös siitä, annetaanko lähiyrittäjälle tasavertainen mahdollisuus osallistua ja tarjota työtä ja toimeentuloa, siis elinvoimaa alueellemme. Eritoten tulevissa kuntavaaleissa ja uudella kuntavaalikaudella voimme nostaa hankinnat kehittämisen keskiöön ja laittaa asioita kuntoon.

 

Niina Kuuva
aluejohtaja

Etelä-Savon Yrittäjät

 

Jäsenedut tästä