Etsi

Asumisen sisältävien hoivapalveluiden hankinnoista

Erityisryhmien asumispalvelut ovat merkittävä osa tukea tarvitsevien vanhusten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten arjessa selviytymistä. Valtakunnallisesti yksityisten tuottajien osuus on merkittävä kaikkien asiakasryhmien osalta. Yksityiset erityisryhmien asumispalvelut ovat suurin piirtein saman kokoinen toimiala kuin metsäteollisuus työllistäen kaikkiaan yli 40 000 henkilöä.

Kunnat ostavat sekä toisilta kunnilta että yksityisiltä

Kunnat tuottavat asumisen sisältävästä hoivasta noin kolmasosan itse ja loppu ostetaan muilta tuottajilta. Osa ostoista tapahtuu toisilta kunnilta ja kuntayhtymiltä ja lähes puolet ostetaan yksityisiltä tuottajilta (yrityksiltä ja järjestöiltä) 1,4 miljardilla eurolla piilevä alv mukaan lukien (2017). Kuntien ostot muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä ovat hieman lisääntyneet maakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymien perustamisen myötä. Yksityisten ostojen määrä on lisääntynyt tehostetun asumispalvelun osalta.

Lisäksi ostoja tehdään palvelusetelillä. Palveluseteliä käytti vuonna 2017 yli 71 kuntaa ja palveluseteliostojen yhteismäärä oli noin 116 miljoonaa euroa. Palvelusetelin käyttöönotto asumispalveluissa on ollut kaikkiaan hidasta.

Markkinat muuttuvat toimintaympäristön muuttuessa

Asumisen sisältävässä hoivassa on tapahtunut viime vuosina jonkun verran markkinamuutoksia. Palveluita tuottavien yritysten määrä on laskenut viimeisten viiden vuoden aikana noin 8 %:lla ja toimipaikkojen määrä on noussut noin 6 %:lla. Tämä kertoo, että toimijoiden keskimääräinen koko on kasvanut. Alalla toimivia pieniä yrityksiä on jonkun verran lopettanut ja konsernimuotoisten toimijoiden määrä on lisääntynyt ja niitä oli vuonna 2016 noin 200. Lopettamisen taustalla on esimerkiksi liian pieni yksikkökoko suhteessa ympärivuorokautisen toiminnan vaatimuksiin ja yrittäjien eläköityminen ilman, että jatkajaa olisi löytynyt.

Alan viranomaisvaatimukset ovat kasvaneet ja uutta toimintaa käynnistettäessä ovat investoinnit väistämättä suuria. Erityisryhmien asumisen yksi asiakaspaikka vaatii noin 120 000 euron investoinnin. Tämä on pienille yrityksille ja pienille kunnille haastava yhtälö. Kun kyse on erittäin työvoimavaltaisesta palvelutuotannosta, on yksikkökoon oltava riittävä, jotta talous pysyy terveellä pohjalla. 10 – 15 paikan yksikkökoko ei tähän riitä. Lisäksi liian pieni yksikkökoko sisältää laatu- ja toimintavarmuus riskejä sekä yrittäjän että asiakkaiden näkökulmasta. Alalla toimivien järjestöjen palvelutuotanto on pysynyt melko tasaisena tai laskenut hieman viime vuosina.

Soteuudistuksen myötä markkinat tulevat edelleen muuttumaan. Tämä ei tarkoita kuitenkaan automaattista markkinoiden kasvua, sillä muutos merkitsee lähinnä nykyisten ostopalvelumarkkinoiden muuttumista asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin markkinoiksi.

Uusia palvelutaloja rakennetaan nyt vilkkaasti

Erityisryhmien asumiseen tarvittavista kiinteistöistä oli 2016 noin neljäsosa kuntien tai valtion suorassa omistuksessa. Yritysten, yrittäjien ja yksityishenkilöiden omistuksessa oli lähes puolet ja vajaa kolmannes oli järjestöjen omistuksessa. Yritysten omistus sisältää myös kuntien omistamat kiinteistöosakeyhtiöt. Pääosa rakennuksista on 1960, 1970 ja 1980-luvuilla rakennettuja. 1990 luku oli hiljaiseloa ja viimeisten kymmenen vuoden aikana rakentaminen on vilkastunut.

Palvelutaloja ovat rakentaneet viime vuosina varsinkin yksityiset toimijat. Rakentaminen vaatii oman osaamisensa, sekä asiakkaiden että työntekijöiden työn kannalta katsottuna. Moniin kuntiin onkin viime vuosina saatu varsin ajanmukaisia ja toimivia palvelutalokiinteistöjä tulevia vuosia varten.

Eräät pienehköt kunnat ovat pyrkineet viime aikoina pienentämään kiinteistöjen omistuksesta aiheutuvia riskejä myymällä rakennuksia yksityisille toimijoille. Muuttotappioalueilla voi sote-uudistuksen edetessä tulla tilanne, että vanhoille rakennuksille ei löydy enää käyttöä ja kunnat haluavat eroon niiden aiheuttamasta talousrasitteesta.

Erityisryhmien asumispalvelu on merkittävä työllistäjä Hämeessä

Kanta-Hämeessä on yli 40 erityisryhmien asumisen yritystoimipaikkaa ja palveluntuottajat työllistävät yhteensä noin 700 alan ammattilaista (2016, Tilastokeskus). Toimijoiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa. Alalla toimivien yritysten palveluksessa oleva työntekijämäärä on noin kaksinkertaistunut vuoteen 2010 verrattuna.

Päijät-Hämeessä on vajaat 20 erityisryhmien asumisen yritystoimipaikkaa ja palveluntuottajat työllistävät yhteensä noin 350 alan ammattilaista (2016, Tilastokeskus). Toimijoiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 25 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeessa yksityisen yritystoiminnan kasvu erityisryhmien asumispalveluissa ollut jonkun verran nopeampaa kuin Kanta-Hämeessä.

Edellä mainitut luvut eivät sisällä alueella toimivien järjestöjen toimintaa (toiminta ei kirjaudu Tilastokeskuksen yritystoimintatilastoon). Yritysten myynnistä valtaosa on kuntien ja kuntayhtymien ostoja.

Lue lisää: https://www.hyvinvointiala.fi/palveluasumisen-markkinat-suomessa/ 

Hämeen Yrittäjien neuvontarenkaan ja yhteistyökumppaneiden asiantuntijat avaavat ajankohtaisia aiheita.

Aino Närkki

Kirjoittaja on kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Riihimäeltä ja johtava elinkeinoasiantuntija, Hyvinvointiala HALI ry