Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Kun yritykset unohdetaan, työllisyys sakkaa

Tuoreimpia työllisyyslukuja on luettu varsinkin vasemmistohallituksen riveissä punavihreät lasit nenän varressa. Ne voivatkin hämätä, jos niistä kuoritaan vain kerma. Tilanteen ongelmatiikka löytyykin, kun tilastoja luetaan ja tutkitaan hieman pintaa tarkemmin. Kesän työllisyysluvut kertovatkin lopulta siitä vaikeimmasta eli rakennetyöttömyyden kasvusta. Se on kansantaloudellinen ongelma, mutta myös valtava inhimillinen ongelma. 

Pintapuolinen katsanto näyttää siis ensin hyvältä. Työttömiä työnhakijoita on ”enää” vajaa 320 000 ja se on noin 100 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Toki edelleen ollaan kaukana siitä, mistä nykyinen hallitus silloisen pääministeri Antti Rinteen (sd.) kanssa sai aloittaa. Työttömiä on nyt nimittäin yli 60 000 enemmän kuin kesällä 2019. Ja toisaalta avoimia työpaikkoja on tarjolla lähes 150 000. Tekijät ja työpaikat, osaaminen ja tehtävät, eivät näytä kohtaavan.  

Työntekijäpula vaivaa montaa eri alaa. Ravintoloita ei ole saatu avattua, kun tekijöitä ei ole saatavana. Kokonaisia terveyskeskuksia on jouduttu sulkemaan hoitajapulan pahentuessa. Kuljetusala on erittäin tukalassa tilanteessa ja isona syynä siihen kohtuuttomiksi menneet kuljettajien ammattipätevyysvaateet. Ja onhan koko rakennusala huippukuumana ja tekijäpulaa myös teollisuudessa laajemminkin. Työvoimapula on siis akuutti, vaikka työllisiä onkin nyt noin 62 000 vähemmän kuin vaalikauden alkaessa. Kohtaanto-ongelma on siis paheneva ja myös rakennetyöttömyys kasvussa. Ja tätä tilannetta on vain pahentanut nykyisen hallituksen aikana tapahtunut työnverotuksen kiristyminen ja kannustinloukkujen pahentuminen. Pienipalkkaisen työn ja sosiaaliturvan välinen ero on liian pieni. 

Tällä kaikella on suora vaikutus maamme talouteen. Jos tällä vasemmistohallituksen ja keskustan valtakaudella menetetyt, nuo noin 62 000, työllistä saataisiin takaisin töihin, niin se yksin vahvistaisi julkista taloutta 2 miljardilla eurolla vuodessa. Työllisyystoimilla on siis aidosti vaikutusta ja merkitystä. Marinin hallitukselle tämä ei näytä olevan ongelma, kun korkeasuhdanteessakin menokehyksiä rikotaan surutta ja velkarallia pyöritetään keskustan tukemana. 

Mallia kannattaisi hakea esimerkiksi Tanskasta. Siellä valtaosa työttömäksi joutuneista työllistyy uudelleen muutamassa kuukaudessa. Rakenteellisen työttömyyden ongelma on otettu siellä tosissaan. Kyse on siis vain poliittisesta tahdosta ja poliittisista päätöksistä. Meidän hallitukselta se on puuttunut. 

Meillä on myös tällä vaalikaudella unohdettu se, että työpaikat syntyvät suomalaisiin yrityksiin. Nykypolitiikka on mieluumminkin ahdistanut yrittäjyyttä, kuin luonut sille kasvun edellytyksiä. Työnverotuksen kiristymisen rinnalla myös mm. polttoaineveron koko 2000-luvun suurimmat korotukset, näkyvät yrittäjyyden kustannuksissa. Myös kotitalousvähennyksen heikennykset ovat syöneet palvelualan yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Myös korona-ajan toimet ovat kohdistuneet usein varsin kohtuuttomastikin yrityksiin. Ja niiden ongelmien kanssa yritykset on jätetty lähes yksin. Ja lupaukset paikallisen sopimisen edistämisestä on myös haudattu työryhmiin, joilta kukaan ei edes usko saatavan mitään ratkaisuja aikaiseksi. 

Ei tarvita suomalaisen yrittäjyyden ja yritysten kunnianpalautusta, sillä niiden kunniaa ei ole kukaan vienyt. Nyt vain tarvitaan yrittäjyyden poliittisen arvostuksen palautus. Ja se syntyy enää vain aidoista ja vaikuttavista teoista tyhjien puheiden ja työryhmien sijaan. 

Tekoja! 

Timo Heinonen 
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan jäsen 

Hämäläiset päättäjät kirjoittavat yrittäjille tärkeistä asioista.

Timo Heinonen

Kirjoittaja on loppilainen kokoomuksen kansanedustaja ja yrittäjä.