Etsi

Tekopyhä minä

On olemassa aika ja paikka, missä ilmaston muutos, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo menettävät merkityksensä. Eettisyys ja strategia joutaa nurkkaan, kun julkinen hankinta alkaa. Se on instituutio, jonka tradition selityksenä on hankintalaki ja pelko tulevista oikeudenkäynneistä. Se on paikka missä väärin ymmärretty järki ohittaa tunteen ja sydämen.

Hämäläiset kunnat ostivat viime vuonna palveluita ja tavaraa yli 714 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi maakunnassa oli yli sata julkista kilpailutusta, joihin käytettiin 159 miljoonaa euroa. Meidän kuntalaisten hyvinvointia ja viihtymistä edistettiin yhteensä siis 873 miljoonalla eurolla. Minua myös kiinnostaa, millä tavoin se tehtiin.

…pehmeitä arvoja pohditaan muualla

Kuntia johdetaan perinteisellä hallinto-otteella. Siinä hankinta on hankinta ja euro on euro. Niillä saatua tulosta ei tarkastella kokonaisuutena, vaan budjetin momentti on oma siilonsa. Sinne budjetoitu euro saa oman elämän, joka ei tunnista kunnan strategiaa, sen takana olevaa tahtotilaa ja välillä ei edes hankintaohjeita. Jos ostajan tehtävänä on kilpailuttaa kouluruokailu, ei hiilijalanjäljellä, työllisyysvaikutuksilla tai tasa-arvolla ole merkitystä. Näitä pehmeitä arvoja mietitään muualla, ei siellä missä euroja käytetään.

Näin ei tarvitse olla. Kumpi on vaikuttavampaa ilmastotyötä: tukea kunnan työntekijöiden sähköpyörien hankintaa vai vaihtaa puolalainen peruna loppilaiseen. Kumpi jättää pienemmän hiilijalanjäljen: forssalainen silmäpotilas Kela-kyydillä Hämeenlinnaan vai kilometrin päähän paikalliselle optikolle. Jokainen käytetty julkinen euro on enemmän kuin sillä hankittu palvelu. Se on ympäristöteko. Se on työllisyysteko. Se on elinvoimateko. Tai sitten ei.

Toisaalta tässä minä arvostelen. Voisin itse kävellä peilin eteen ja pohtia omia valintojani. Tekopyhä minä unohtaa periaatteet ja ratkaisee usein toisin. Päätän petrata. Niin me kaikki voisimme.

Hämeen Yrittäjien työntekijät ja luottamushenkilöt kirjoittavat yrittäjille tärkeistä asioista.

Juha Haukka

Kirjoittaja on Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja.