Suhdanteet: Investoinnit ja uuden väen palkkaaminen vähenevät

Odotusten heikkeneminen vastaa yleistä käsitystä talouden kehityksestä. Talouskasvu on hidastunut Suomessa. Kehitys on ollut samansuuntainen myös kaikilla keskeisillä markkina-alueillamme. Tällä hetkellä talouskasvu on lähinnä yksityisen kulutuksen varassa. 

Suurin muutos on tapahtunut kaupassa ja teollisuudessa. Myös rakentamisessa on lievää odotusten laskua. Positiivisimmat suhdanneodotukset ovat palveluissa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, jossa tilannetta kuvaava saldoluku on muita päätoimialoja heikompi ja laski ainoana toimialana negatiiviseksi. 

Kasvu ja investoinnit jäissä 

Yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Odotukset ovat laskeneet lievästi samaan aikaan kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Saldoluku laski hieman syksyn barometrissa, ja sai arvon 9. Tämä on selvästi alle hyvän talouskehityksen pitkäaikaisen keskiarvon. 

Kannattavuusodotukset pk-yrityksissä ovat heikentyneet lievästi samaan aikaan kun talouskasvu on hidastunut. Saldoluku laski syksystä ja oli maakunnassa (saldoluku 0) selvästi valtakunnan tason (+10) alapuolella. Odotukset kannattavuudesta ovat reilusti alle pitkän aikavälin keskiarvon ja kaukana hyvien taloudellisten olojen tasosta, joka on 30 yksikön luokkaa. 

Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä pysyivät negatiivisina. 

- Kanta-Hämeessä Riihimäen ja Forssan seudun odotukset ovat selvästi maan keskiarvon alapuolella. Hämeenlinnassa ne ovat maankeskiarvon yläpuolella, mutta myös siellä odotetaan investointien arvon laskevan, toteaa Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka. 

Muutos syksystä on kahtiajakoinen: samaan aikaan kun teollisuuden investointiodotukset laskivat selvästi, kaupassa tilanne hieman koheni. Investointien kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen. 

Uutta työtä syntyy hitaammin 

Talouskasvun hidastuminen ja epävarmuus tulevasta kehityksestä heikentävät odotuksia työllisyydestä. Myönteistä tilanteessa on se, että barometrin tulos henkilökunnan määrän kehityksestä ei ole enää heikompi kuin odotukset yleisestä talouskehityksestä. Kanta-Hämeessä suuri enemmistö, eli 73 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä. 

- Pieni myönteinen pilke odotuksista siis löytyy. Sopeuttamista suunnittelee vain 11 % hämäläisistä yrityksistä. Vastaavasti 16 % pohtii lisäväen palkkaamista. Siinä haaste maan hallituksen suuntaan. Mitä te aioitte tehdä, että tätä saadaan hilattua myönteiseen suuntaan, Haukka haastaa. 

Rahoituksessa edelleen pullonkauloja  Sekä koko maassa että Kanta-Hämeessä lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista ainoastaan kaksi prosenttia oli saanut kielteisen rahoituspäätöksen. Mainittava osa rahoitusta tarvitsevia pk-yrityksiä jättää siis hakemuksen jättämättä. Tärkein syy sille, ettei yritys ollut hakenut tai saanut rahoitusta oli kireät vakuusvaatimukset.  

- Rahoituksen yleinen saatavuus on pysynyt melko ennallaan, vaikka pankkitoiminnan säätely on tiukentunut lisäten mm. pk-yritysten vakuusvaatimuksia. Kanta-Hämeen osalta kiristyneet vakuusvaatimukset korostuivat selkeästi koko maan tuloksiin verrattuna. Finnvera toi syksyllä rahoitusmarkkinoille uuden pk-takauksen helpottamaan keskeisintä saatavuuden pullonkaulaa eli vakuuspulaa, kertoo Finnveran aluejohtaja Juha Ketola. 

Kanta-Hämeen alueraportti (PDF)

Kanta-Hämeen seutukalvot (PDF)

Lisätietoja: 

Aluejohtaja Juha Ketola GSM 040 582 9280 (Finnvera) 

Toimitusjohtaja Juha Haukka GSM 050 433 0134 (Hämeen Yrittäjät, kello 14.00 jälkeen)