Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Järjestö
Tiedote

Hämeen Yrittäjät – aluejärjestön kokouskannanotto 23.9.2020

Hämeen Yrittäjät ehdottaa elinkeinopolitiikan uudistamisen kohteiksi kolmen kohdan ohjelmaa.

Kanta-Hämeen elinkeinopolitiikka arvioitiin keväällä julkaistussa kuntabarometrissä tasolla maan kolmanneksi heikoimmaksi. Koko kevään ja kesän jatkunut häiriötilanne tulee syvenemään ja vaikuttamaan elämäämme. Työ ja yrittäminen sekä hyvinvointi ja toiveikkuus ovat asiapareja, jotka kulkevat käsi kädessä. Siksi Hämeen Yrittäjien vuosikokous toteaa, että meidän on aika rohkeasti uudistaa ajattelua ja toimintatapoja. Kuntien elinkeinopolitiikka tarvitsee rakenteiden uudistamista ja rohkeaa ravistelua.

Hämeen Yrittäjät ehdottaa elinkeinopolitiikan uudistamisen kohteiksi kolmen kohdan ohjelmaa:

1. Kunnallisen päätöksenteon kehittäminen: Elinvoima ykköseksi

2. Kuntien hankintaohjeet päivitettävä: Tavoitteena nopea elvytys ja pitkäkestoinen kestävä kasvu

3. Yrityspalveluiden uusi toimintamalli: Erikoistumista ja resurssien lainaamista

Elinvoima ykköseksi

Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat laajasti kunnan talouden lisäksi asukkaisiin ja yrityksiin. Laadullisesti hyvässä päätöksenteossa poliitikot voivat valita päätösvaihtoehdoista kuntalaisten näkökulmasta parhaan. Kuntaliiton mukaan ”vaikutusten ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan päätösesitysten vaikutusten arviointia etukäteen ja se tulee kytkeä osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun ja toteutuksen arviointia”.

Hämeen Yrittäjät yhtyy Kuntaliiton suositukseen ja toteaa, että päätöksien vaikutuksia tulisi tarkastella samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, elinvoimaan ja ympäristöön.

Valmistelijan rooli on ratkaiseva. Valmisteluun tulee olla riittävästi aikaa ja mahdollisuus käyttää vaikutusten arvioinnissa apuna ulkopuolista verkostoa. Tämä tulisi tehdä aina strategisen tason päätöksenteossa. 

Arvioinnin tavoitteena on myös valmistelun laadun kehittäminen. Tässä onnistutaan, kun arviointiprosessi tukee valmistelijan työtä ja päätöksiä tekevä, luottamushenkilö tai viranhaltija, pystyy ennakoimaan luotettavasti päätöksen vaikutuksia kuntalaisiin. 

Tavoitteet elinvoiman vahvistamisesta näkyvät kuntien strategiassa ja johtamisessa. Strategisina tavoitteina on useissa kunnissa mainittu mm. hyvä työllisyys, yrityksien toimintaympäristö ja kehittyvät elinkeinoalueet. Yrittäjien mielestä tavoitteita tuetaan parhaiten seuraamalla strategisia mittareita päätöksenteon vaikuttavuuden arvioinnissa.

Tavoitteiden mittareina voivat olla esimerkiksi työpaikkaomavaraisuus, yritysten määrä ja määrän muutos tai kunnan sijoittuminen kansallisessa yrittäjille suunnatussa kyselyssä. Mikäli mittareita käytetään, ne voisivat olla myös arvioinnin kohteina (tunnistamislomake).

Kuntien ostot elvyttämään aluetaloutta ja luomaan uusia alkuja

Kunnissa ja kuntayhtymissä tulee päivittää hankintaohjeet kansallisen hankintastrategian suuntaisesti. Päivitetyt ohjeistukset tukevat kuntien päästrategian toteuttamista, ml. elinvoima ja ilmastokysymykset.

Kansallinen hankintastrategia sisältää kahdeksan strategista tahtotilaa ja 25 niitä konkretisoivaa tavoitetta. Strategiassa kehittämisen kärkinä ovat johtaminen sekä hankintataitojen edistäminen. Tietojohtaminen ja vaikuttavuuden arviointi tukevat strategista johtamista. Kehittämistyön keskiössä on toimivien ja laadukkaiden tuotteiden sekä palveluiden hankkiminen siten, että kaikki osapuolet ovat osallisina prosessissa ja markkinat ovat elinvoimaiset. Julkisten hankintojen osana voidaan synnyttää myös innovaatioita. Näiden elementtien kehittämisen avulla voidaan hankinnoilla saavuttaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.

Julkisten hankintojen kohdentumisella on suuri taloudellinen merkitys kunnan elinvoimalle. Hankinta-ohjeiden lähtökohtana on säädösperusta, monissa kohdin hankintalaki ja laki julkisista hankinnoista. Seuraava viitekehys on kunnan strateginen ohjaus, joka ulottuu laajamittaisesti koko kunnan tehtäväkenttään. Ohjaus huomioi kansallisia tavoitteita, mutta ensisijaisesti se tähtää omien kuntalaisten hyvinvoinnin ja oman kunnan elinvoiman edistämiseen. Talousarvio ja sen täytäntöönpano-ohjeet ovat yksi osa strategisen johtamisen viitekehystä. Taloudellinen ohjeistus ja niiden soveltaminen eivät saa olla ristiriidassa päästrategian ja siitä johdettujen osastrategioiden kanssa. Hankintaohjeet ovat siis merkittävä väline kuntastrategian toteuttamisessa.

Hankintaperiaatteisiin tulee sisällyttää vaatimukset niin tuotteille, palveluille kuin tilattaville investointi- ja rakennushankkeille.  Näitä vaatimuksia ovat muun muassa vähähiilisyys, työntekijöiden oikeudet ja työlainsäädäntö, eläinten hyvinvointi ja tuotantomenetelmät, tuotteiden ja palvelujen laatu sekä tuotteiden tuoreus. 

Yrityspalveluiden uusi toimintamalli

Viisi vuotta sitten Hämeenlinnan seudulla allekirjoitettiin Saumaton hautomopolku -tahtosopimus. Sen tavoitteena oli nimensä mukaisesti luoda yrittäjyyden elinkaarimallin ja yritysten kasvun ja kehittymisen tarpeet yhdistävä yrityspalvelutoimijoiden palvelukokonaisuus. Tavoitteet tunnistettiin ja hyväksyttiin, mutta toiminnan kehitys pysähtyi kyseisen hankkeen loppumiseen.

Parkki Business Park Hämeenlinnassa on yhteisöllinen työtila ja luonnollinen ympäristö yrityspalvelujen kehittämiseen. Edellä mainittu tahtosopimus kirkastaa tavoitetta ja antaa asialle yhteisen pohjan. Parkin toimijat luovat siihen viitekehyksen. Parkissa tehtävä kehitystyö voi toimia mallina vastaavaan palveluohjauksen kehittämiseen myös Forssan ja Riihimäen seuduilla.

Seudulliset palvelupolut ovat samalla paikallisia yrityspalvelu-hubeja, jotka kytkeytyvät toisiinsa luoden maakunnallisen yrityspalvelusolun. Ne toimivat samassa alueellisessa ekosysteemissä, jossa mm. TKI- ja rahoitusinstrumentit ovat pitkälti yhteisiä. Paikallinen hub-ajattelu mahdollistaa myös erikoistumisen ja osaamisen kehittymisen, johon muut hubit voivat tarvittaessa tukeutua. Maakunnallinen yrityspalvelusolu kytkeytyy vastaavasti kansalliseen yritystoimijoiden ekosysteemiin. Kanta-Häme voi olla asiassa suunnannäyttäjä ja samalla toimintamallin suurin hyötyjä.

Paikallisesti yrityspalveluiden liittyvät saatavuusongelmat Hattulan, Hausjärven ja Lopen kohdalla tulee ratkaista. Käytännössä tämä tarkoittaa riittävien resurssien järjestämistä, ei niinkään päätöstä organisoitumisen tavasta.

Lisätietoja kokouskannanotosta:
Juha Haukka
Kanta-Hämeen Korona exit -hankkeen selvitysmies
puh. 050 433 0134