16.11.2017 klo 08:08
Uutinen

Kuntakeittiöihin lisää kotimaisia ja paikallisia tuotteita

Tuoreen kuntapäättäjien parissa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan Kanta- ja Päijät-Hämeen poliittiset päättäjät ja elintarvikehankinnoista vastaavat virkamiehet haluavat tulevaisuudessa nähdä kuntakeittiöissä vastuullisemmin tuotettuja elintarvikkeita sekä yhä enemmän kotimaisia ja erityisesti paikallisia tuotteita.

Keinoja elintarvikehankintojen ohjaamiseksi on varsin vähän käytössä. Hämeen alueen kunnista 38 % ilmoittaa, että heillä on hankintoja ohjaava strategia tehtynä.

– Elintarvikehankintoja ohjaava strategia on tärkeä kunnille, koska Suomen hallituskin on linjannut, että julkisissa hankinnoissa tulisi käyttää laajemmin laatukriteerejä. Laatukriteereillä voidaan vaatia esimerkiksi tuotannon puhtauteen, tuotantotapaan, eettisyyteen ja jäljitettävyyteen liittyviä seikkoja. Pelkkä kotimaisuus kun ei ole kriteerinä sallittu. Rahavirtojen jääminen omaan maakuntaan myös tukee taloutta, kommentoi Valion eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, johtaja Rauno Hiltunen Valiolta.

Laadullisia kriteerejä haluttaisiin käyttää enemmän kuin niitä käytetään

Virkamiehet ja poliitikot ovat yksimielisiä: tällä hetkellä hintaa painotetaan hankinnoissa liikaa. Hinnan lisäksi Hämeessä painotetaan tällä hetkellä erityisesti kotimaisuutta, laatua ja toimitusvarmuutta.

Sen sijaan tuotteiden paikallisuus ei kilpailutuksissa hankinnoista vastaavien virkamiesten mukaan nouse esiin. Vain yhdessä hämäläisessä kunnassa hankinnoista vastaava virkamies kertoi paikallisuuteen kiinnitettävän huomiota. Hämeen poliittisista päättäjistä sen sijaan jopa 61 % halusi nähdä enemmän lähellä tuotettuja, paikallisia elintarvikkeita hankinnoissa.

Keskeisimpinä esteinä kotimaisuusasteen nostolle pidetään kilpailuttamisen vaikeutta ja hankintojen keskittämistä hankintarenkaisiin, jolloin paikallisuus jää hinnan varjoon. Kolmantena esteenä pidetään hankintalakia, jonka ei uskota mahdollistavan paikallisten tuotteiden tuottajien ja tuotteiden valituksi tulemista.

Maatalouden ja ruoanjalostuksen merkitys Hämeelle erittäin suuri

Kanta- ja Päijät-Häme ovat Suomen keskeisimpiä maakuntia maatalouselinkeinon näkökulmasta. Ruoanjalostuksen taloudellinen vaikutus Kanta-Hämeessä on yli 660 miljoonaa euroa ja Päijät-Hämeessä yli 820 miljoonaa euroa vuositasolla. (Lähde: Ruokatieto-yhdistys – Tietohaarukka 2016).

Häme on Suomen 7. suurin maidontuotantomaakunta Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pirkanmaan jälkeen. Hämeessä tuotettiin maitoa 125 miljoonaa litraa vuonna 2016 (Lähde: Luke).

– Valiolla on Hämeessä kolme tuotantolaitosta: kaksi tuoretuotemeijeriä Riihimäellä ja tuotantolaitos Janakkalan Turengissa. Valion ja maitotilojen kokonaistyöllistävyys noin sadan kilometrin säteellä Riihimäestä on arviolta reilut 2 500 henkilöä. Valion ja maitotilojen toiminta toi alueelle lähes 60 miljoonaa euroa vuonna 2016, johtaja Rauno Hiltunen kertoo.

Aula Research Oy toteutti kuntapäättäjien parissa tehdyn kyselytutkimuksen Valion toimeksiannosta. Tutkimuksen otos (n=1199) kerättiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin aikavälillä 27.9.–23.10.2017. Hämeestä kyselytutkimukseen osallistui 106 kuntavaikuttajaa.

Hämeen Yritysviestintä / JL
toimitus@hameenyrityssanomat.fi