Uusyrityskeskusten asiakkaat turvautuvat starttirahaan entistä harvemmin | Yrittajat.fi

Etsi

Yrittäjyys

Uusyrityskeskusten asiakkaat turvautuvat starttirahaan entistä harvemmin

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä annettiin uusyrityskeskuksissa selvästi vähemmän starttirahaneuvontaa kuin vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla. Uusia yrityksiä perustettiin kuitenkin hieman aiempaa enemmän.

Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvän henkilön toimeentulon turvaamiseksi yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa. Uusyrityskeskukset neuvovat monilla alueilla starttirahan hakijoita ja antavat starttirahalausuntoja paikalliselle TE-toimistolle starttirahan myöntämistä varten.

Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä (tammi-maaliskuu) uusyrityskeskukset antoivat yhteensä 445 starttirahalausuntoa. Vuosi sitten vastaavaan aikaan lausuntoja annettiin 706 kappaletta eli 37 prosenttia enemmän. Hämeen Uusyrityskeskus ei antanut yhtään starttirahalausuntoa ensimmäisen neljänneksen aikana.

Ilmiön taustalla olevia syitä ei täysin tiedetä

Starttirahan myöntämisessä on paljon alueellisia eroja. Joillakin alueilla starttirahalausuntojen määrän laskuun on vaikuttanut puhtaasti alueelliset yrityspalvelujen uudelleenjärjestelyt. Toisaalta määrän laskuun on voinut vaikuttaa vuodenvaihteessa voimaan astunut muutos, jonka seurauksena yritystoimintansa työttömänä aloittanut on voinut saada soviteltua työttömyysetuutta yritystoimintansa neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta. Tämän muutoksen vaikutukset vaihtelevat niin ikään alueittain. Joillakin alueilla yrittäjyyttä ei ole juurikaan kokeiltu työttömyysetuuden turvin, kun taas esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kokeilijoita on ollut paljonkin.

Myös muita muutoksen syitä on ollut havaittavissa. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys näyttäisi kasvattaneen suosiota ainakin joillakin alueilla. Sivutoimiset yrittäjät eivät ole oikeutettuja starttirahaan. Tiettyjen alojen yrittäjille ei myöskään useilla alueilla myönnetä starttirahaa kilpailutilanteen vuoksi (esim. kampaajat ja hierojat).

Melko paljon vaikuttaisi olevan niitäkin alkavia yrittäjiä, jotka eivät hyödynnä starttirahaa, vaikka voisivat olla siihen oikeutettuja.

– On vaikea sanoa varmaksi, miksi halukkuus starttirahan hakemiseen on laskenut. Ehkä tähän vaikuttaa sekin, että työmarkkinat vetävät nyt niin hyvin ja yrittäjyyteen lähdetään entistä varmemmilla ideoilla. Toisaalta, jos palkkatyöstä lähdetään tekemään samaa työtä yrittäjänä, saattaa asiakaskunta olla jo valmiina. Silloin ei tarvita tukea toimeentuloon edes yritystoiminnan alkuvaiheessa, toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Starttirahajärjestelmässä muutoksia

Vuoden 2017 alusta lähtien Uudenmaan alueella on ollut käynnissä Startti Plus -kokeilu, jossa TE-toimisto myöntää starttirahan ilman uusyrityskeskuksen lausuntoa ja tarjoaa starttirahayrittäjille puolestaan asiantuntijapalvelua (Startti Plus) myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Uudenmaan alueen uusyrityskeskuksissa tehtiin Startti Plus -kehittämissuunnitelmia kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa 168 kappaletta.

Starttirahajärjestelmä on kokenut viime aikoina muutoksia ja niitä voi olla luvassa jatkossakin. Suomen Uusyrityskeskukset ry tahtoo muistuttaa, että starttiraha auttaa yrittäjää alkuun, kun yrityksellä ei ole vielä tuloja ja kulut kuitenkin juoksevat.

– Starttiraha on työllistämiskeinona ehdottoman tehokas, sillä verrattain pienellä summalla syntyy työtä vähintään yrittäjälle itselleen ja mahdollisesti useammallekin henkilölle, jos yrittäjä työllistää itsensä lisäksi muita. Starttirahan myöntämisessä tärkeintä on kuitenkin se, että etukäteen selvitetään yritysidean kannattavuus ja yrittäjäksi aikovan valmiudet yritystoiminnan pyörittämiseen, Jokilampi kiteyttää.

Uusia yrityksiä hieman viime vuotta enemmän

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä perustettiin Suomen 29 uusyrityskeskuksen avulla yhteensä 2126 uutta yritystä. Tämä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusia asiakkaita kävi tarkastelujaksolla 4200, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Hämeenlinnassa Uusyrityskeskuksen kautta uusia yrityksiä perustettiin yhteensä 177. Tämä on 15 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, prosenteissa 9 %.

Asiakaskäyntien määrä laski selvästi vuodentakaisesta, yhteensä 17 prosenttia. Asiakaskäyntien määrään on vaikuttanut ennen kaikkea se, että neuvontaan tullaan nyt paremman työllisyystilanteen ansiosta aiempaa valmiimpien ideoiden kanssa sekä toisaalta se, että maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä on ollut hieman laskussa.