Yrittäjät: Kilpailukieltojen sääntelyn ei pidä tuoda lisäkustannuksia työnantajille
Kilpailukieltosopimusten käyttöä ei saa vaikeuttaa silloin, kun sopimuksen tekemiselle on lainmukainen peruste. Kilpailukieltosopimusten epäasiallisen käytön estämiseen voi kuitenkin etsiä ratkaisuja. Näin arvioi asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta mennä työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailijan palvelukseen. Kilpailukieltosopimuksen voi lain mukaan tehdä vain, jos sille on erityisen painava syy.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään kilpailukieltosopimuksia selvittäneen työryhmän muistion. Tehtävänä oli arvioida työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevan säännöksen ajantasaisuus sekä ehdottaa mahdollisia muutoksia. Lainsäädäntömuutoksista ei päästy yksimielisyyteen. Työryhmä esittelee ja arvioi kuitenkin erilaisia vaihtoehtoja sääntelyn muuttamiseksi.
– Kilpailukieltosopimusten tekemistä ei pidä vaikeuttaa tilanteissa, joissa niiden nykyiset lainmukaiset edellytykset täyttyvät. Tämä on ehdottoman tärkeä lähtökohta, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä sanoo.
Kilpailukieltosopimuksia voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on erityistä tietoa yrityksen tuotekehityksestä tai muuta sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti käytössä.
– Kilpailukieltosopimuksia käytetään kuitenkin myös tilanteissa, joissa sopimukselle ei ole välttämättä lain mukaista erityisen painavaa syytä. Suomen Yrittäjät on mielellään mukana etsimässä ratkaisua, joka varmistaisi sopimusten asiamukaista käyttöä, Mäkelä kertoo.
Työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan sääntely kunnossa
Työryhmä arvioi myös työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan sääntelyn ajantasaisuutta. Nykylain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana tehdä toiselle sellaista työtä, joka työn luonne ja työntekijän asema huomioon ottaen voisi vahingoittaa työnantajaa.
– Työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon sääntely ja oikeuskäytäntö on selkeä ja arkijärkinen. Laki estää suoran kilpailun, mutta ei lisätienestin hankkimista sivutöillä, Mäkelä toteaa.
Myös EU:n tuoreeseen työehtodirektiiviin sisältyy rinnakkaisia työsuhteita koskeva artikla. Direktiivi vastaa työsuhteen aikaista kilpailevan toiminnan kieltoa.
– Suomen nykytila täyttää direktiivin vaatimukset rinnakkaisissa työsuhteissa ja sivutyössä. Direktiivi ei siis edellytä sääntelyn tiukentamista, Mäkelä sanoo.
Hallitusohjelmassa kirjaus kilpailukielloista
Kilpailukieltosopimusten ja kilpailevan toiminnan kiellon rajoittaminen on mainittu myös pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa. Työryhmän työ perustui kuitenkin edellisen hallituksen työministerin Jari Lindströmin syksyllä 2018 antamaan toimeksiantoon. Työryhmä ei voinut siten huomioida työssään Rinteen hallituksen hallitusohjelman kirjausta.
Taustalla on myös varatuomari Jukka Ahtelan selvitys kilpailukieltosopimusten ja salassapitosopimusten käytöstä. Ahtela katsoi, että kilpailukieltosääntelyn nykytila ei kaikin osin enää vastaa työelämässä tapahtuneita muutoksia.
Työ- ja elinkeinoministeriössä päätetään mahdollisesta jatkovalmistelusta ja hallitusohjelman kirjauksen toteuttamisesta lausuntokierroksen jälkeen.
