Etsi

Emergency banner

Yrittäjyys

Kipeä kriisi kypsyttää uusia alkuja ja suunnanmuutoksia

Kannattaako uutta yritystä perustaa kriisin keskelle? Toimiiko nykyinen liikeideani enää huomenna? Uusyrityskeskuksen puhelimet hiljenivät hetkeksi ja perustamisneuvonnan rinnalle pystytettiin uusia suuntaviittoja – niin asiakkaille kuin itselle.

Alkuvuoden aikana yrityksiä perustettiin Hämeenlinnan seudullakin normaaliin tahtiin, mutta koronatilanne pysäytti tilanteen väliaikaisesti. Tämä näkyi myös Hämeen Uusyrityskeskuksen asiakastapaamisten kalenterissa.

– Maaliskuun puolenvälin jälkeen uusien yritysten perustamisneuvonta pysähtyi ainakin viideksi viikoksi. Sovittuja tapaamisia peruttiin tai lykättiin. Vapun alla alkoi yhteydenottoja taas virtaamaan sisään. Nyt on jo lähes normaalitason vauhti menossa, kuvailee Hämeen Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Marko Ahtiainen.

Perustamisen rinnalle lopettamisen estäminen

Marko Ahtiainen ja yritysneuvoja Janne Korpela ovat koko ajan työskennelleet toimistollaan yrityspalvelukeskittymä Parkissa Hämeenlinnassa. Asiakkaita on kohdattu toimistolla ja osittain sähköisesti. Uusien yritysten neuvontapalvelujen hiljentyminen ei pysäyttänyt työkiireitä.

– Otimme koronakriisissä hoitaaksemme myös neuvontapalveluja kriisistä selviytymiseen. Runsaslukuisten neuvontapuhelujen lisäksi olemme hoitaneet 24 neuvontacasea, missä perehdyimme avunantoon syvällisemmin.  Esimerkiksi avustushakemuksissa kehittämiskohteiden ideointi ja perustelujen laatiminen on ollut vaativaa, sillä nopeasti päättäjien laatimat ohjeet eivät olleet selkeimmästä päästä. Avustettujen yritysten kanssa on tehty myös yhteydenottoja vuokranantajiin, pankkeihin ja muihin sidosryhmiin tilanteen selkeyttämiseksi.
– Tämä on ollut opettavaista aikaa. Normaalisti käsittelemme yrityksen perustamista ja mahdollisuuksia, nyt mukaan tuli liiketoiminnan lopettamisen estäminen. Palaute on ollut hyvää, vaikka uusi rooli piti omaksua nopeasti ydintehtävämme rinnalle.

Uusi ura – ensi kertaa tai kokemuksen kautta

Uusyrityskeskuksen neuvontapalvelujen kautta osaamista ja kannustimia hakee keskimäärin kolme kymmenestä perustettavasta yrityksestä. Osuus olisi isompi, jos se kohdistuisi vain ensimmäisen yrityksen perustajiin. Monen perustettavan yrityksen taustalla on jo kokenut yrittäjä.

– Toteaisin mieluimmin, että Uusyrityskeskuksen neuvontapalvelujen kautta startanneista yrityksistä 80 prosenttia toimii vielä viiden vuoden kuluttua, kun palvelujamme ei-käyttäneistä toimii noin 50 prosenttia. Palvelumme ovat yrittäjälle maksuttomia, joten miksi ihmeessä niitä ei kannattaisi käyttää, vinkkaa Ahtiainen.

Asiakkaina on myös kokeneita yrittäjiä, jotka hakevat uutta suuntaa. Koronatilanne on saanut heidät miettimään laajempia markkinoita ja asiakaskohderyhmiä. Näiden toimeksiantojen määrä on Ahtiaisen mukaan selvästi kasvanut.

– Ei tämmöistä jeesiä ja laajemman pohjan hakemista liiketoiminnalle ole aikaisemmin näin paljon nähty. Kauttamme tullaan hakemaan varmistusta käsityksille, vaikka usein tuntuu, että kokenut yrittäjä tuntee homman paremmin kuin me, naurahtaa Ahtiainen.

Uuden suunnan etsijöitä askarruttavat muun muassa asiakkaiden ostokäyttäytymiseen ja digitalisiin myyntikanaviin liittyvät asiat. Palvelujen tuotannossa mietityttää myös, miten pelkän ostotapahtuman lisäksi omaa palvelusuoritetta voidaan digitalisoida.

– Halutaan skaalautua. Jos kriisi pitkittyy tai tulee muita mutkia matkaan, halutaan varmistaa, että yrityksellä olisi laajempi asiakaspotentiaali ja jakelukanavat. Tämä suunnanmuutoksen käsittely saattaa vahvistua omassa palvelupaletissamme tulevaisuudessa.

Kriisivalmiutta yhteisen lipun alla

Taloudellisesta näkökulmasta kriisejä seuraa tukku uusia alkuja ja nousuja. Taantumatilanteessa lomautukset, lopetukset ja irtisanomiset saavat ihmiset miettimään tulevaisuuttaan.

– Uskon vahvasti, riippuen epidemiatilanteesta ja hallituksen elvytystoimista, että lähikuukausina saattaa yritysten perustamispiikki tulla. Olemme siihen varautuneet.

– Onnistuminen on myös parlamentaarinen kysymys. Yhteistyöhön tarvittaisiin nyt kaikki eduskuntapuolueet, maakunnat, kunnat ja muut julkiset organisaatiot. Uskon, että esimerkiksi terveydenhuollosta, armeijasta, rajavartiostosta ja poliisista voitaisiin ottaa mallia ja valmiuksia kriisinhallinnan suunnitelmallisuudessa. Se on tavoitetila, mikä ei ole riippuvainen hallituskausista ja puolueväreistä. Nälänhätä, sotatila, epidemia tai poikkeuksellinen sääilmiö ovat yhteisiä uhkiamme, jotka syövät kansalaisten hyvinvointia ja yritysten toimintamahdollisuuksia. Enemmän valmiita suunnitelmia ja joustavampaa reagointia valmiuslakeihin, vetoaa Ahtiainen.

Kaiken kaikkiaan Ahtiaisen mielestä kriisinhallinta on kokonaisuudessa onnistunut. Tukimuodoissa ja myöntämisperusteissa ehkä olisi viilaamista, mutta hän toivoo, että sivistysvaltio Suomessa tässäkin opitaan hankkimaan parempia valmiuksia käsittelemään tulevia kriisejä.

Ahtiaisen tuntevat muistavat hänet iloisen värisistä asusteista ja kengistä. Haastatteluhetkellä hän hän kertoi työskentelevänsä keltaisissa kengissä.

– Värit kertovat energiasta. Sitä tarvitaan myös yrittämiseen ja uusien ideoiden julkituontiin. Meillä on sijaa ja aikaa niille. Varovaisesti kohdaten ja entistä kätevämmin etänä, lupaa Marko Ahtiainen.