Kuntavaalien yrittäjäehdokkaat: Miten Riihimäkeä tulisi kehittää?
Riihimäen Yrittäjät järjestivät jäsenyrittäjäehdokkailleen ja yleisölle Kuntavaali-illan verkossa 9.6. Mukana keskustelussa oli neljä kaiken kaikkiaan seitsemästä jäsenyrittäjäehdokkaasta. Tähän artikkeliin on tiivistetty illan parhaat palat.
Otsikkokuvassa ehdokkaat vasemmalta oikealle: Kari Moisiola, Tero Rekimäki, Satu Sinisalo ja Kristiina Viita
Voit katsoa vaalikeskustelun myös videotallenteena, kesto noin 1 h
Ehdokkaat esittäytyvät
87 Kari Moisiola (kok.), Yrityslautturi Oy Ltd
– Yrittäjänä päätoimeni on strategisen johtamisen konsultointi yritysjohdolle, liiketoiminnan kehittäminen, brändäys ja neuvottelutaidot. Näitä osaamisia vaaditaan myös kuntapolitiikassa. Toimin aktiivisesti eri luottamustehtävissä ja pyrin valtuustoon ensimmäistä kertaa.
91 Tero Rekimäki (kok.), Putki-Valtti Oy
– Olen toiminut LVI-urakointiyrittäjänä 31 vuotta. Kunnallispolitiikkaan tulin mukaan vuonna 2008. Luottamustehtävistä minulla on kokemusta muun muassa varavaltuutettuna, teknisen lautakunnan jäsenenä ja terveyskeskuksen kuntayhtymän sekä inhouse-yhtiöiden hallitustehtävissä.
96 Satu Sinisalo (kok.), Alueen Ykköshelppi Oy
– Pyrin valtuustoon uutena ehdokkaana, siivous- ja puhtausalan yrittäjänä. Kunnallispolitiikkaan sain kipinän koronan poikkeusoloissa. On jäänyt tunne, että pieniä yrittäjiä poljetaan ja jätetään oman onnensa nojaan. Kun sain pyynnön ja lukuisia kannustuksia niin päätin lähteä ehdokkaaksi.
102 Kristiina Viita (kok.) Kuljetus ja Maansiirto Viita Oy
– Olen toiminut 25 vuotta yrityksemme hallinnollisten asioiden vetäjänä. Olen saanut laaja-alaisen näkemyksen pien- ja pk-yrittäjyydestä ja siitä, minkälaista on kasvaa, välillä romahtaa sekä sitten taas jatkaa. Sitkeys, lannistumattomuus ja pitkäjänteisyys ovat minulle tärkeitä arvoja yhteisten asioiden hoidossa.
PIKAGALLUP 1.
Riihimäen kaupungin ostot ovat vuosittain 134 M€, näistä 34 % kohdentuu yksityiselle sektorille. Miten saisimme lisää elinvoimavaikutuksia julkisten hankintojen kautta?
Kristiina Viita
– Voimavarat tulisi kohdentaa lapsiin ja nuoriin. Yhteistyö kaupungin ja yritysten välillä tulisi myös saada joustavammaksi. Kaupungin tulisi myös sallia yksityisen maanostot yksityisiltä, esimerkiksi kunnostamisvelvoitteella kaavan ja kunnallistekniikan suhteen.
Satu Sinisalo
– Olemme yrityksemme kautta osallistuneet julkisiin tarjouspyyntöihin esimerkiksi seurakunnille ja kyllä hankintapuolen yhteistyön kehittäminen on minulle äärimmäisen tärkeää.
Tero Rekimäki
– Yksityisiä palveluntarjoajia pitäisi käyttää enemmän. Kaupungin pitäisi siirtyä niin sanottuun tilaus- ja valvontatoimintaan, jolloin voitaisiin hyödyntää yritysmaailman vahvuudet. Nämä parantavat toiminnan laatua ja tehokkuutta. Jakaminen pienempiin hankintoihin edistää tervettä kilpailua.
Kari Moisiola
– On olemassa hankinta-aamuja ja muita kanavia, mutta tiedon kulkua hankinnoista tulisi kohentaa. Sote-palvelujen lisäksi on paljon muitakin palveluja, mitä kaupunki voisi ostaa enemmän yksityisiltä ja nimenomaan paikallisilta yrityksiltä. Moni hankinta saattaa mennä kaupungin ulkopuolelle.
PIKAGALLUP 2.
Yksi asia, mitä edistämällä voitaisiin saada parempaa tulosta kuntalaisille ja yrityksille?
Tero Rekimäki
– Yritysvaikutusarviointi tulisi ottaa käyttöön. Mahdollisista haittatekijöistä, esimerkiksi vaikkapa katutöistä pitäisi informoida jo suunnitteluvaiheessa.
Kari Moisiola
– Kunnollinen tiedottaminen ja vuorovaikutus. Se on hyötytekijä, joka ei tuota edes suuria kustannuksia.
Kristiina Viita
– Yhteistyötä ja ripeyttä päätöksentekoon ja lupaprosesseihin. Hyödynnetään enemmän oman kaupungin yritysten osaamista.
Satu Sinisalo
– Kaupungin ydinkeskusta pitäisi saada jälleen elämään ja Riihimäki pitäisi saada kiinnostavammaksi myös kaupungin ulkopuolella.
PIKAGALLUP 3.
Miten Riihimäkeä tulisi kehittää?
Tero Rekimäki
– Talous pitää olla ennen kaikkea kunnossa. Organisaatiorakennetta voisi keventää ja muuttaa palveluntuottajasta palvelujen hankkijaksi. Tätä kautta palvelujen laatu ja kustannustehokkuus paranevat.
Satu Sinisalo
– Markkinointia tulisi kehittää ja saada Riihimäki kiinnostavammaksi yritysten sijoittumiselle. Kaupallista sykettä – erikoisliikkeitä jne. kaivattaisiin enemmän.
Kari Moisiola
– Vetovoima + pitovoima = elinvoimaa. Keskeisintä on saada lisää yrityksiä ja nykyisetkin menestyvät. Sitä kautta saadaan asukkaita, verotuloja ja vetovoimaa. Verotusta ei saa lähteä korottamaan.
Kristiina Viita
– Yritykset ja ihmiset ovat erilaisia, joten asuin- ja yrityspaikkoja pitäisi pystyä tarjoamaan monipuolisesti – niin paljon puhutulta aseman seudulta kuin luonnon helmasta.Katso kuntavaalien kaikki Hämeen Yrittäjien jäsenyrittäjäehdokkaat Kanta-Hämeessä täältä.
Katso kuntavaalien kaikki Hämeen Yrittäjien jäsenyrittäjäehdokkaat Kanta-Hämeessä:
