Säännöt
HÄMEENLINNAN YRITTÄJÄT RY:N säännöt
Nimi ja kotipaikka1 § Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Yrittäjät ry ja se toimii Suomen Yrittäjät ry:n aluejärjestön paikallisyhdistyksenä kotipaikkanaan Hämeenlinnan kaupunki. Näissä säännöissä käytetään nimeä paikallisyhdistys. Suomen Yrittäjät ry:tä kutsutaan näissä säännöissä keskusliitoksi.
Yhdistys on suomenkielinen. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakieli on suomi.
Toiminnan tarkoitus ja laatu2 § Paikallisyhdistys toimii pienten ja keskikokoisten yrittäjien ja yritysten yrittäjä-, elinkeino- ja työnantajapoliittisena etujärjestönä.
Paikallisyhdistyksen tarkoituksena on asiantuntijana ja vaikuttajana parantaa yritysten ja yrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi ja toiminta-alueensa yrittäjäkunnan yhteisten etujen ajamiseksi paikallisyhdistys yhteistoiminnassa keskusliiton ja aluejärjestön kanssa
edistää yrittäjyyttä, tervettä kilpailua ja yritysten välistä yhteistyötä; edustaa jäsenkuntaansa suhteessa valtion- ja kunnallishallintoon toiminta-alueellaan tekemällä pienten ja keskikokoisten yritysten taloudellista, yhteiskunnallista ja työmarkkinapoliittista asemaa edistäviä ja tukevia esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja; harjoittaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta-, koulutus- ja tutkimus-toimintaa yritystoimintaa ja työelämää koskevissa asioissa; edistää työnantajien ja työntekijöiden yhteistyö- ja neuvottelusuhteiden kehittymistä toiminta-alueellaan; huolehtii omalta osaltaan keskusliiton ja aluejärjestön ohjeiden mukaisesti näiden antamista tehtävistä sekä valtakunnallisista ja alueellisista toimenpiteistä; huolehtii jäsenkuntansa virkistys- ja vapaa-ajan toiminnasta järjestämällä retkiä, juhlia ja muita tilaisuuksia, sekä toimii muutenkin edellisiin verrattavilla tavoilla jäsenistönsä yhteisten etujen ja asioiden valvomiseksi ja kehittämiseksi.Paikallisyhdistys voi harjoittaa anniskelutoimintaa järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä samoin kuin muuta sen tarkoituksen toteuttamiseen välittömästi liittyvää taloudellista toimintaa.
Paikallisyhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Jäsenyys3 § Paikallisyhdistykseen voivat varsinaisina jäseninä kuulua sen toiminta-alueella toimivat yksityisessä omistuksessa olevat oikeuskelpoiset yritykset.
Paikallisyhdistyksen kannattajajäseniksi voidaan ottaa sen toiminta-alueella toimivia yksityishenkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka eivät täytä 1 momentin mukaisia varsinaiseksi jäseneksi ottamisen edellytyksiä.
Yksityishenkilö voidaan ottaa seniorijäseneksi, jos hänen tai hänen puolisonsa yritys on aiemmin ollut paikallisyhdistyksen varsinainen jäsen ja henkilö ei enää harjoita yritystoimintaa.
Jäseneksi ottamisesta päättää paikallisyhdistyksen hallitus.
Paikallisyhdistyksen kokous voi hallituksen ehdotuksesta kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi erittäin ansioituneesti toimineita henkilöitä.
Jäsenluettelossa olevat tiedot jäsenistä voidaan julkistaa sähköisesti ja muulla tavoin.
4 § Jäsen voi erota paikallisyhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti (kirjeellä tai sähköpostitse) paikallisyhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Kesken kalenterivuoden eroava jäsen on velvollinen maksamaan sanotun vuoden jäsenmaksun täysimääräisenä.
Paikallisyhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslaissa säädetyllä perusteella. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kuudelta kuukaudelta. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Jäsenmaksu ja kannattajamaksu5 § Varsinaiset jäsenet maksavat jäsenmaksun, jonka määrää keskusliiton liittokokous. Jäsenmaksu on maksettava keskusliiton liittokokouksen päättämän maksuajan kuluessa.
Paikallisyhdistyksen uuden varsinaisen jäsenen on maksettava jäsenmaksu kolmen kuukauden kuluessa jäsenyyden alkamisesta.
Jäsenmaksut perii paikallisyhdistyksen varsinaisilta jäseniltä keskusliitto, joka palauttaa paikallisyhdistykselle keskusliiton liittokokouksen tai aluejärjestön kokouksen päättämän osuuden perityistä jäsenmaksuista.
Paikallisyhdistyksen kokous voi päättää varsinaisilta jäseniltä perittävän mahdollisen lisäjäsenmaksun perimisestä. Lisäjäsenmaksun perii paikallisyhdistys.
Kannattajajäsenet maksavat vuosittain hallituksen vahvistaman kannattajamaksun ja seniorijäsenet vuosittain hallituksen vahvistaman seniorijäsenmaksun.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat jäsenmaksusta vapaita.
Hallinto- ja toimielimet6 § Paikallisyhdistyksen päätösvaltaa käyttää paikallisyhdistyksen kokous.
Toimeenpaneva elin on paikallisyhdistyksen hallitus. Paikallisyhdistyksen kokous ja hallitus voivat asioiden valmistelua varten asettaa pysyviä ja tilapäisiä valiokuntia, toimikuntia ja muita tarpeellisiksi katsottuja toimielimiä.
Paikallisyhdistyksellä on puheenjohtaja ja vähintään (1) ja enintään kolme (3) varapuheenjohtajaa, jotka toimivat hallituksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajina.
Paikallisyhdistyksen kokous7 § Paikallisyhdistyksen varsinainen kokous pidetään vuosittain syys-marraskuussa hallituksen määräämänä aikana ja päättämässä paikassa.
Ylimääräisen kokouksen koollekutsumisesta päättää hallitus ja se on kutsuttava koolle myös silloin, kun paikallisyhdistyksen kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) paikallisyhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta jonkin erityisen asian käsittelemistä varten kirjallisesti pyytää.
8 § Hallituksen on lähetettävä kutsu paikallisyhdistyksen kokoukseen jäsenille kirjeellä tai sähköpostitse vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
9 § Varsinaisella jäsenellä on paikallisyhdistyksen kokouksessa yksi (1) ääni. Yksityisen elinkeinonharjoittajan muodossa toimiva jäsen voi käyttää äänioikeutta vain henkilökohtaisesti. Vastaavasti yhtiön tai muun oikeushenkilön muodossa toimiva jäsenyritys voi käyttää äänioikeutta vain toiminimenkirjoittajansa tai muun yrityksen toiminnasta päävastuuta kantavan henkilön kautta, joka suoraan tai välillisesti omistaa merkittävän osan yrityksestä.
Jos varsinainen jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksun maksamisen kuluvalta kalenterivuodelta, ei sillä ole paikallisyhdistyksen kokouksessa äänioikeutta.
Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä, kannattajajäsenellä ja seniorijäsenellä on paikallisyhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Keskusliiton ja aluejärjestön hallituksen jäsenillä ja toimihenkilöillä on oikeus osallistua paikallisyhdistyksen ja sen hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa.
Äänestyksessä ratkaisee 15 ja 16 §:ssä määrättyjä asioita lukuun ottamatta se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaalissa tulevat kuitenkin puheenjohtajan valintaa lukuun ottamatta valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide ja vaaleissa arpa. Äänestys on avoin paitsi vaaleissa, jos joku äänioikeutettu edustaja vaatii suljettua lippuäänestystä.
10 § Paikallisyhdistyksen varsinaisen kokouksen avaa paikallisyhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, minkä jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja.
Paikallisyhdistyksen varsinaisessa kokouksessa
käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä tilintarkastuskertomus tai toiminnan-tarkastuskertomus,vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille mahdollisille tilivelvollisille,vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten,päätetään yhdistyksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien ja muiden hallituksen jäsenten palkkioista,valitaan yhdistykselle puheenjohtaja seuraavaksi kalenterivuodeksi,päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä,valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja ja tälle varahenkilö, sekä määrätään tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan palkkio,valitaan paikallisyhdistyksen edustajat aluejärjestön kokouksiin seuraavaksi kalenterivuodeksi sekäkäsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle vähintään kaksikymmentä (20) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.Paikallisyhdistyksen muissa kuin varsinaisissa kokouksessa puhetta johtaa yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai kummankin estyneenä ollessa kokouksen valitsema henkilö.
Hallitus11 § Paikallisyhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi sekä vähintään neljä (4) ja enintään viisitoista (15) muuta jäsentä.
Puheenjohtajan toimikausi on kalenterivuosi. Muut jäsenet valitaan kahdeksi (2) kalenterivuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen vuoden toimineista hallituksen jäsenistä puolet eroaa arvan perusteella ja sen jälkeen on puolet aina erovuorossa.
Hallitus valitsee keskuudestaan vähintään yhden (1) ja enintään kolme (3) varapuheenjohtajaa seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä sihteerin ja muut tarpeelliset toimihenkilöt, joiden ei tarvitse olla hallituksen jäseniä, sekä määrää sihteerin ja muiden toimihenkilöiden palkkiot.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista ja yli puolet kaikista hallitukseen kuuluvista on läsnä.
Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide paitsi vaaleissa arpa.
12 § Hallitus käyttää paikallisyhdistyksen toimeenpanovaltaa ja hoitaa sen asioita.
Hallituksen tehtävänä on
edustaa paikallisyhdistystä ja hoitaa sen asioita paikallisyhdistyksen kokousten hyväksymien päätösten ja ohjeiden mukaan,valvoa paikallisyhdistyksen jäsenistön yhteisiä etuja ja asioita tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja,toimeenpanna aluejärjestön ja keskusliiton antamat tehtävät,päättää paikallisyhdistyksen varsinaisten jäsenten, kannattajajäsenten sekä seniorijäsenten jäseneksi ottamisesta ja erottamisesta,huolehtia paikallisyhdistyksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja talousarvion laatimisesta,kutsua kokoon paikallisyhdistyksen kokoukset, valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä kutsua koolle ylimääräinen kokous, jos 7 pykälässä mainitusta tai muusta erityisestä syystä siihen aiheutuu tarvetta,tiedottaa paikallisyhdistyksen jäsenille yrittäjäkuntaa koskevista valtiovallan, keskusliiton, aluejärjestön ja paikallisyhdistyksen päätöksistä ja toimenpiteistä,toimittaa aluejärjestön toimistolle erikseen määrättävin ajoin tiedot paikallisyhdistyksen toiminnasta ja päätöksistä, sekäpäättää kannattajajäseniltä sekä seniorijäseniltä perittävän jäsenmaksun määrät ja maksuajat.Paikallisyhdistyksen nimen kirjoittaminen13 § Paikallisyhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai varapuheenjohtajat sekä sihteeri aina kaksi yhdessä sekä se tai ne toimi- ja luottamushenkilöt, jotka hallitus siihen määrää joko yksin tai kaksi yhdessä.
Tilinpäätös ja tilintarkastus/toiminnantarkastus14 § Paikallisyhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös annetaan tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan tarkastettavaksi maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastuskertomus tai toiminnantarkastuskertomus on luovutettava hallitukselle viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
Sääntöjen muuttaminen15 § Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä paikallisyhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muutosehdotuksesta sekä muutoksen sisällöstä.
Paikallisyhdistyksen säännöille ja niihin tehtäville muutoksille on saatava keskusliiton hallituksen hyväksyminen.
Paikallisyhdistyksen purkaminen16 § Päätös paikallisyhdistyksen purkamisesta on tehtävä paikallisyhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä ja vahvistettava muuttamattomana vielä samanlaisella äänten enemmistöllä toisessa kokouksessa, joka voidaan pitää aikaisintaan kaksikymmentä (20) vuorokautta edellisen kokouksen jälkeen.
Paikallisyhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on sen varat luovutettava pienen ja keskikokoisen yritystoiminnan edellytysten parantamiseen tähtäävään tarkoitukseen.
