Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Kunta

Yksityinen päiväkotiyrittäjä ei voi nostaa hintoja, vaikka tarvetta olisi

Yksityisiä yrityksiä tarvitaan jatkossakin tuottamaan lasten päivähoitoa. Voitontavoittelua ei ole syytä rajata. Pienten yritysten on päästävä paremmin osallistumaan julkisiin tarjouskilpailuihin, kertoo Yrittäjägallup pk-yritysten mielipiteistä.

74 prosenttia yrittäjistä oli sitä mieltä, että yksityisiä yrityksiä tarvitaan tuottamaan lasten päivähoitopalveluita. Erityisesti asia sai kannatusta teollisuuden toimialan yrittäjiltä sekä 5–9 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä.

 Hämeenlinnassa noin 27 % päivähoitopaikoista on ollut palvelusetelillä ja yksityisen hoidon tuella tuotetussa varhaiskasvatuksessa. Joissakin kunnissa yli puolet päivähoitopaikoista on yksityisten tuottamia. Marinin hallitus on aikonut selvittää yksityisen varhaiskasvatuksen voitontavoittelun rajoittamista. Yrittäjägallupin vastaajista vain 28 prosenttia oli sitä mieltä, että julkisia palveluita tuottava yksityinen yritys ei saisi tuottaa voittoa.

Voitontavoittelu on luonnollinen osa yritystoimintaa. Sen rajaus vähentäisi päivähoidon tarjontaa ja siten perheiden valinnanvapautta ja yksityisen päivähoidon tarjontaa. Monissa kunnissa on jo nyt pula hoitopaikoista, joita ei löydy kodin tai työn läheltä.

– Hoitopaikkajonot vaarantaisivat kunnissa päivähoidon toimintakyvyn useiksi vuosiksi ja pakottaisi kunnan investoimaan kiinteistöihin. Yksityinen tarjonta täydentää erinomaisesti kunnan päivähoitopalveluita, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Hämeenlinnassa, vuonna 2019 esimerkiksi 3–5-vuotiaan lapsen laskelmallinen mediaanihinta kunnallisessa palvelutuotannossa oli 962 euroa. Yksityisellä puolella sama hinta oli maksimissaan 784 euroa. Alle kolmevuotiailla ero oli vielä suurempi, noin 19 prosenttia.

– Toteutamme palveluvelvoitteen ja laatutason pienemmällä rahalla. Toivoisin, että pääsisimme avoimesti ja läpinäkyvästi keskustelemaan todellisista kustannuksista, haikailee päiväkotiyrittäjä Atte Tarri Karhunkierros Oy:stä.

Pienet yritykset huomioitava jakamalla julkiset hankinnat järkeviin osiin

Yrittäjistä peräti 93 prosenttia on sitä mieltä, että julkisissa kilpailutuksissa pitää huomioida paremmin pienet yritykset. Täysin samaa mieltä asiasta oli 72 prosenttia yrittäjistä. Yrittäjäjärjestö suosittelee, että kuntien valtuustot päättävät hankintalinjauksesta, joka tukee pienten ja keskisuurten yritysten huomiointia hankintojen valmistelussa.

– Hankinnat on jaettava järkeviin osiin ja kynnysarvon alittavat pienemmät hankinnat on laitettava avoimesti verkkoon. Hankinnoista on käytävä keskustelua alan yritysten kanssa ja niistä on viestittävä avoimesti, elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala toteaa.Jos toimintaa edistettäisiin kilpailullisin perustein, uskoisin yksityisen palvelutarjonnan käytön edelleen lisääntyvän ja yleisen laatutason paranevan, vakuuttaa Atte Tarri.

Julkisten hankintojen lisäksi toinen vaihtoehto hyödyntää yritysten osaamista ja resursseja ovat palvelusetelit. Erityisen vahvasti pienten yritysten huomiointia kannattivat yrittäjät, jotka työllistävät 2–9 henkilöä ja arvioivat yrityksensä ehkä kaatuvan.

Vuonna 2019 Hämeenlinnassa tehtiin 5 prosentin leikkaus palveluseteleihin ja sen jälkeen noin yhden prosentin indeksikorotus. Tämä vaikutti myös päiväkotiyrityksen henkilöstöhallintoon, sillä alalle oli tulossa työehtosopimuksen mukaisia korotuksia.

– Palvelusetelin hinnoittelutason pitäisi vähintäänkin seurata näitä muutoksia. Odottelen toiveikkaana, tulisiko tänä keväänä indeksikorotuksia, kertoo Tarri.

Yrittäjien mielestä kunnan ei pidä pestä pyykkiä

Yrittäjägallupissa enemmistön mielestä kuntien pitää yksityistää enemmän liiketoimintojaan.

– Kuntien pitää väistyä sieltä, missä yritykset toimivat jo. Kunnat harjoittavat monenmoista liiketoimintaa pesuloista taloushallintoon ja vievät tilaa oikeilta yrityksiltä, Kujala summaa yrittäjävastaajien mielipiteen.

Näin kysyttiin
Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.Kyselyyn vastasi 1114 pk-yrityksen edustajaa.