Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Puheenaihe

Morkkista ja hukkaan heitettyä rahaa – kokosimme asiantuntijan vinkit hävikin vähentämiseksi

Hävikki on nimensä mukaisesti täysin turhaa kulua niin yrityksille kuin kuluttajille. Kaiken kukkuraksi suurimmalle osalle meistä se aiheuttaa huonoa omaatuntoa. Keräsimme asiantuntijan vinkit hävikin vähentämiseen.

Kaksi kolmesta kokee ainakin silloin tällöin huonoa omaatuntoa heittäessään ruokaa pois. Viime vuonna asiasta poti huonoa omaatuntoa yli kolme neljästä suomalaisista. Asiantuntijan mukaan hävikkiä pyritään silti vähentämään varsin kapealla keinovalikoimalla.

– Käytössä on varsin yksipuolisia keinoja pelastaa tilanne sen jälkeen, kun vahinko on jo tapahtunut. Esimerkiksi tehdään tähteistä ruokaa tai leivästä olutta, toteaa Kauppavalmennus Oy ja Optimus Foodin yrittäjä Juha Ketola.

Yrittäjä tietää mistä puhuu. Näkemys on jalostunut vuosien jumpan tuloksena ensin kauppiaana ja nyt hävikkiä työkseen vähentävän yrityksen peräsimessä.

– Me pyrimme selvittämään, miksi hävikkiä ylipäätään syntyy ja mitä toiminnassa pitäisi muuttaa, että se saataisiin ennaltaehkäistyä. Hävikki ei ole sattumaa, vaan se on seuraus virheellisestä prosessista, joka jatkuu, kunnes se korjataan, Ketola kuvailee.

Ketolan mukaan asenteet ovat yrityksissä muuttuneet. Hävikin vaikutus tulokseen tunnetaan, mutta perusongelmana on edelleen asenne.

– Kuvitellaan, että hävikille ei voi tehdä mitään, vaan se kuuluu asiaan. Tavallinen periaate on "Jos ei ole hävikkiä, ei ole myyntiä". Näillä on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa ja siksi tämä asenne olisi tärkeää muuttaa.

Ketolan vinkit hävikin vähentämiseen

  1. Mittaa. Kun ongelma tehdään näkyväksi, sen suuruus voi yllättää. Merkitse edes kokeeksi kolmen viikon ajan joka päivä jokainen hukattu ainesosa ja vertaa sitä myyntiin.
  2. Pidä pienempää varastoa ja täydennä useammin. Ruoka ei parane sillä, että se makaa varastossa.
  3. Mieti, miksi ongelma syntyi. Kaikkeen on jokin syy, johon voidaan vaikuttaa.
  4. Hävikki asetetaan usein vastakkain myynnin tai tuotteiden loppumisen kanssa. Oikeasti kaikkia näitä ongelmia ratkomalla voidaan samaan aikaan vähentää hävikkiä, kasvattaa myyntiä, kärsiä vähemmän tuotepuutteista ja vähennetään vielä turhaa työtä. Nämä ovat vain merkkejä prosessin ongelmista.

Syyskuun puoliväli on hävikkiviikko

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa, jonka tavoitteena on nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. EU on linjannut, että jäsenmaiden tulisi vähentää ruokahävikin määrä puoleen vuoteen 2030 mennessä.

Hävikkiruokaa verkossa myyvä Matsmart tilasi markkinatutkimusyritys Kantarilta, selvityksen hävikkiin liittyvistä asenteista. Tutkimus toteutettiin viidentenä vuotena peräkkäin, ja siihen osallistui yli 2000 suomalaista. Vastaukset heijastelivat perinteisiä suokupuolirooleja naisten kokiessa ruoan poisheittämisen vaikeampana, kuin miehet.

Podetko huonoa omaatuntoa, jos heität ruokaa pois?
 

Kaikki

Miehet

Naiset

Kyllä, usein

30 %

24 %

36 %

Kyllä, silloin tällöin

37 %

35 %

38 %

Harvemmin

17 %

21 %

12 %

En koskaan

6 %

10 %

3 %

En osaa sanoa/ei koske minua

11 %

10 %

11 %

Tänä vuonna Kantarin toteuttamassa tutkimuksessa 11 % suomalaisista kertoi, ettei kysymys ruoan pois heittämisestä koske heitä tai että he eivät osaa vastata kysymykseen. Esimerkiksi viime vuonna tämän vaihtoehdon valitsi vain 1 % vastaajista.