Kansainvälistyminen pysymällä paikallaan | Yrittajat.fi

Etsi

Kansainvälistyminen pysymällä paikallaan

Yrityksessämme kävi työsuojelutarkastaja. Kyseessä oli rutiinitarkastus, joita järjestetään eri viranomaisten toimesta epäsäännöllisin väliajoin. Toisinaan tarkastajat käyvät läpi yrityksiä toimialan perusteella, mutta sattuipa viime vuonna sellainen tarkastus, jossa yritys valikoitui katuosoitteen perusteella.

Kun kaikki asiat ovat kunnossa, niin tarkastukset ovat suhteellisen helppo käydä läpi. Lisäksi tällä tavalla saadaan toivottavasti karsittua alalta ne yritykset, jotka turvautuvat vippaskonsteihin kilpailuedun saavuttamiseksi. Tosin hieman epäilen kuinka pitkäjänteistä liiketoimintaa voi harjoittaa, jos epärehellisellä yrittäjällä pelko on koko ajan selän takana.

Virolainen voi tarvita työluvan

Tällä kertaa yhtenä tarkastuksen aiheena olivat ulkomaalaiset työntekijät. Useimmille yrittäjille lienee selvää, että Euroopan Unionin ulkopuolelta palkatulla henkilöllä täytyy olla työlupa. Sen sijaan monelle tulee yllätyksenä, että toisen EU-maan passi ei takaa sitä, että työntekijä saa työskennellä. Nimittäin Virossa on runsaasti venäjänkielestä väestöä, jolla on olemassa vain ns. muukalaispassi. Tai ehkä pikemmin muukalaisstatus.

Työntekijällä voi olla virolainen henkilökortti ja hänellä voi olla Suomen Kela-kortti ja verokortti. Siitä huolimatta hän tarvitsee Suomessa erillisen työluvan. Asia ilmenee ainoastaan virolaisen henkilökortin lopputunnuksesta. Viron kansalaisilla se on numerosarja, mutta muukalaisstatuksella asuvilla se on XXXX. Ja juuri näitä henkilöitä työsuojelutarkastajat etsivät.

Meidän yrityksemme kohdalla muutamilla on kyseinen muukalaisstatus, mutta heillä on erikseen olemassa työlupa. Suoraan sanottuna käytäntö on sekava, varsinkin kun henkilö on saattanut asua koko ikänsä Virossa. Toisaalta asia ei ole Suomen vaan Viron viranomaisten käsissä.

Siivousala on kansainvälistä

Tarkastuksen yhteydessä laskimme kaikki ulkomaalaista työperää olevat henkilöt. Historiallisesti siivousala on ollut se, mihin ulkomaalaiset työntekijät ovat hakeutuneet herkästi. Yksi tätä asiaa ajava tekijä on ollut työvoimapula. Muistan, miten ulkomaalaiset olivat siivoustöissä jo 1980-luvulla, kun muilla toimialoilla muualta Suomeen muuttanut oli ihmetyksen aihe. Seuraavalla vuosikymmenellä 1990-luvulla siivousalan ulkomaalaisten työntekijöiden määrä lähti selvään nousuun, ja samalla myös asiakkaiden suhtautuminen vähitellen pehmeni.

Tänä päivänä yrityksemme työntekijöistä reilu puolet on syntyjään muualta kuin Suomessa. Olen hieman vitsaillut, ettei edes ICT-alalla ole näin kansainvälistä henkilökuntaa. Työn vaatimukset ovat kaikille samat, ja kyseessä on ollut vähittäinen muutos, ei päämäärä. Siivousala on siinä mielessä etuoikeutettu, että tässä pääsee kansainvälistymään pelkästään pysymällä paikallaan.

Mikko Savelius

Kirjoittaja on siivousalan perheyritys Tasolaiset Oy:n omistaja ja Helsingin Yrittäjät - Vanhakaupunki ry:n hallituksen jäsen. Kokemusta palvelualojen yrittäjyydestä vuodesta 1996. Vapaa-ajan intohimona bloggaaminen, yhdistystoiminta, politiikka ja polkupyöräily.

www.tasolaiset.fi | www.tasokoti.fi

@MikkoSavelius | @linkedin