Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Malmin lentokentän kohtalo mullistaa alueen yrittäjyyttä

Helsingin kaupungin uusi yleiskaava toi surullisia uutisia Malmin lentokentän alueen yrittäjille: lentoliikenne ja pienteollisuus saavat siirtyä asuntojen tieltä. Ihmiset ympäri Suomen reagoivat nopeasti tulevaan muutokseen Lex Malmi -kansalaisaloitteella ja listaan kertyi tavoiteajassa kymmenien tuhansien lentokentän säilyttämistä kannattavan nimet. Aloitteen myötä yrittäjät toivovat eduskunnan antavan alueelle mahdollisuuden kehittyä entistä tehokkaammaksi ilmailun, logistiikan, pienteollisuuden ja verstastoiminnan keskittymäksi.

Monipuolista ilmailutoimintaa vuodesta 1936

Helsinki-Malmin lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkaimmin liikennöity kenttä Helsinki-Vantaan jälkeen ja kesäaikaan usein Suomen vilkkain. Malmilla on myös maan tärkein siviilikäytössä oleva helikopterikenttä. Malmin kentän valtti on ollut sen monipuolisuus. Alueella toimii Patria ja Rajavartiolaitos, siellä järjestetään lentokoulutusta ja tehdään eri alojen lentotyötä, esim. sähkölinjojen tarkastuslentoja sekä kartoitus- ja ilmavalokuvauslentoja. Malmilta noustaan ilmaan tärkeille vapaaehtoisvoimin toteutettaville etsintä- ja pelastuslennoille, ja kentällä huolletaan sekä ulkomaisia että kotimaisia koneita. Kenttä on ollut myös yksityislentäjien ja harrasteilmailijoiden suosiossa, mikä on luonut työtä alueen ilmailuyrittäjille. Helsinki-Malmin lentokentällä on olennainen merkitys Suomen saavutettavuudelle, erityisesti nyt, kun yksityinen liikeilmailu on lisääntynyt. Kentällä on tärkeä rooli ainoana yleisilmailuliikenteelle soveltuvana yhteytenä pääkaupungin ja muun Suomen välillä.

Työpaikat vaakalaudalla

Paikallinen yrittäjäjärjestö, Helsingin Yrittäjät - Koillis-Helsinki ry, on ollut huolissaan yleiskaavan vaikutuksista alueen yrittäjyydelle. Saman huolen jakaa kattojärjestö Helsingin Yrittäjät, joka on yhdessä paikallisyhdistyksen kanssa vaikuttanut lentokentän ja yritystoiminnan jatkumiseksi. 

Yleiskaavassa suunniteltu Malmin lentokentän rakentaminen uhkaa koillisen Helsingin kahden suuren työpaikkakeskittymän toimintaa.

- Koemme Malmin lentokentän säilyttämisen tärkeänä, koska siellä toimii noin kolmisenkymmentä yritystä. Viereisellä, myös kentän rakentamisen myötä uhanalaisella Tattarisuon teollisuusalueella toimii 250 yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 2000 henkeä, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen, yrittäjä Teija Loponen.

Yhdistyksen mukaan muutokset saattavat ajaa pienteollisuuden kauemmas, jopa kokonaan pois Helsingistä. Tämä tarkoittaa suuria muutoksia työpaikkoihin, koska Malmin lähialueelta ei löydy vastaavanlaista korvaavaa pienteollisuusaluetta. 

- Useimmat alueen yritykset edustavat erikoisaloja, eikä heidän tarpeilleen löydy Helsingin rajojen sisäpuolelta sopivia toimitiloja. Kaupungin pitäisi tarjota eri elinkeinonharjoittajille tasapuoliset mahdollisuudet toimia, Loponen korostaa.

- Kentän lopettaminen tietäisi monen yrityksen toiminnan loppumista ja osalle varmasti myös konkurssia. Samalla lukuisia ihmisiä jäisi työttömäksi.

Ilmailuyrittäjyys etsii uutta kotia

Suomen vanhimman lentokoulun yrittäjät Mark Baker ja Gun Gustavsson ovat joutuneet uuden yleiskaavan myötä miettimään varasuunnitelman toiminnalleen. Sijoitukset ja kehitystoiminta on jäädytetty viime vuosina epävarman tilanteen johdosta. BF-Lento on toiminut Malmilla vuodesta 1969 - ja syystä.

- Suomessa on niin vähän asukkaita, että täällä on ainut keskittymä, josta riittää asiakkaita niin meille kuin meidän kilpailijoillemme, Baker sanoo.

Yritys on kartoittanut mahdollisuuksia toimia jossain muualla. Helsinki-Vantaan liikennevirtaan Malmilla harjoitettava ilmailu ei sovi.

- Me ratsastamme nyt kahdella hevosella. Plan B on siirtää toiminnot Turkuun ja se on ollut meille ainoa mahdollisuus saada oppilaita tälle vuodelle, Gustavsson kertoo.

Turku on yrittäjien mukaan ihanteellinen paikka toiminnalle, mutta asiakkaiden määrän vähentyminen pelottaa.

- Mitä jos ihmiset eivät lähdekään Suur-Helsingin alueelta liikkeelle Turkuun, Gustavsson pohtii.

Baker ja Gustavsson toteavat yhdestä suusta, että Suomi on arvostettu ilmailumaa ja suomalaisten pilottien hyvää koulutusta ihaillaan.

- Usean ilmailualan kouluttajan keskittyminen Malmille on luonut asiakkaan kannalta hyvää kilpailu, yrittäjät toteavat Malmin kentän eduksi.

Lex Malmi luo toivoa 80-vuotiaalle kentälle

Yli 56 000 ihmistä allekirjoitti Lex Malmi -kansalaisaloitteen ja haluaa kumota kaupungin suunnitelmat. Helsingin Yrittäjät - Koillis-Helsinki ry:ssä uskotaan aloitteen muuttavan tilanteen, jos valtio päättää puuttua asiaan esimerkiksi kaupungin huoltovarmuuden tai turvallisuus- ja pelastuspalvelukysymysten kannalta.

- Uskon, että eduskunta tulee viemään käsittelyä pidemmälle kuin mitä Helsingin kaupunginvaltuusto on tehnyt, Gun Gustavsson toteaa optimistisesti.

- Se, että lyhyessä ajassa aloitteeseen saatiin yli 50 000 nimeä, lupaa hyvää. Malmin kentällä on valtakunnallisesti merkittävä tukijajoukko takana. Malmi on koko Suomen asia, komppaa yrittäjä ja yrittäjäyhdistyksen pitkäaikainen luottamushenkilö Risto Lehtinen.

Yhdistys toivoo huomioitavan, että Helsinki-Malmin lentopaikan merkitys ei ole vain osatekijä Helsingin kaupungin asuntotuotannossa, vaan sillä on huomattavaa valtakunnallista merkitystä Suomen kilpailukyvylle. Tähän asti lentokenttänä korvaamattoman arvokasta aluetta on tarkasteltu lähes yksinomaan asuntorakentamisen näkökulmasta, kuin tyhjänä tonttimaana.

- Tässä uudessa asemakaavassa vuodelle 2050 on selkeästi hyväksytty se, että Malmin seutu ei ole yrityskeskittymä. Yritysten käytössä olevia maita pyritään ottamaan asuntokäyttöön heti kun mahdollista, kertoo Risto Lehtinen.

Loponen, Lehtinen, Baker ja Gustavsson ovat kaikki yhtä mieltä, että kenttää koskevat päätökset tehtiin kiireessä ja miettimättä tarpeeksi muita vaihtoehtoja.

- Helsingissähän on vapaata tilaa yli 400 hehtaaria rakentamiselle. Ne pitäisi ensin hyödyntää, Lehtinen painottaa.

Yrittäjät näkevät Malmin kentässä paljon potentiaalia yrittäjyyden kasvulle ja kansalaisten viihtyvyydelle.

- Lentokentän alueesta voisi tulla monipuolinen toimintakeskus, johon linkittyisi erilaisia palveluja. Se voisi olla vaikkapa elämyskeskus, jossa voisi kesäisin pitää nykyisten lentonäytösten rinnalla isoja konsertteja ja muita tapahtumia. Ilmailutoiminta on tähänkin asti joustanut suurtapahtumien kohdalla. Samalla lentokentän ympäristön luontoa voitaisiin hyödyntää kehittämällä sinne kasvillisuuteen perehdyttäviä luontoreittejä, historiapolkuja, lintujen bongauspaikkoja, Loponen ja Lehtinen kuvailevat.

- Näin kentällä jo toimivien ja sinne tulevien uusien yrittäjien verot maksettaisiin jatkossakin Helsinkiin, ei lähikuntiin, Loponen lisää.

Juttu on julkaistu alun perin Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin -jäsenlehden numerossa 4/2016, joka ilmestyi jäsenille 1.12.2016. Lehden verkkoversion voit lukea ilman jäsenille tarkoitettu YrittäjäInfo-tietopakettia tästä.

 

Teksti: Jaana Tihtonen ja Valpuri Aalto

Kuvat: Jaana Tihtonen