Etsi

Yrittäjyys

Yksinyrittäjätutkimus: Yksinyrittäjien kasvuinto selvässä nousussa

Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on kasvanut selvästi, käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä yksinyrittäjäkyselystä. 70 prosenttia vastanneista kertoo hakevansa kasvua, kun kolme vuotta sitten näin suunnitteli 58 prosenttia yksinyrittäjistä.

Eniten kasvua hakevat nuoret yksinyrittäjät: 81 prosenttia alle 35-vuotiaista yksinyrittäjistä hakee joko voimakasta kasvua tai kasvua mahdollisuuksien mukaan. Toimialoista kaupan ja teollisuuden alan yksinyrittäjät ovat kasvuhakuisimpia.

Yksinyrittäjät tavoittelevat kasvua erityisesti etsimällä uusia asiakkaita ja markkinoita. Toiseksi tärkeimpänä keinona on yhteistyö muiden yrittäjien kanssa erilaisten verkostojen kautta. Kolmas keino on uusien tuotteiden kehittäminen, ja vasta neljäntenä tulee työntekijän palkkaaminen.

”Ei kannata kasvaa vähän”

Helsinkiläinen yritysjohdon konsultti Kari Nurmi nimikkoyrityksestään Nurmi Consultingista pitää pienen yrityksen pulmana sopivan kokoisen kasvun toteuttamista.

– Vähän ei kannata kasvaa. Jos kasvaa vain vähän, saa paljon murheita, mutta kohtuullisen vähän hyötyä, Nurmi toteaa.

– Jos haluan kasvattaa toimintaa, pitää joko kasvattaa toimintaa runsaasti, jolloin riskit tulevat katetuksi. Tai sitten pitää perustaa kasvu uudenmallisiin liiketoimintoihin, joissa kasvu ei tarkoita samassa suhteessa esimerkiksi suoria työpaikkoja, vaan vaikkapa verkostoitumisen kautta saatuja hyötyjä. Harkitsen lähes joka päivä lähtemistä kasvattamaan toimintaa jommalla kummalla tavalla.

Kasvua estävät muun muassa riskit ja hallinnointi, Nurmi kertoo.

– Ne hyppäävät heti suuremmiksi, mutta tuotot ja tulot tulevat vasta aikanaan. Ajoituksen epäsuhta on olemassa.

Nurmen mukaan työntekijän palkkaaminen on tarpeetonta ja hankalaa.

– Työsuhdelainsäädäntö ei tunnista eikä mahdollista kaikkia joustavia työnteon malleja silloinkaan, kun ne ovat todellakin molempien osapuolten haluamia.

Korkeakoulutetut ryhtyvät entistä useammin yrittäjiksi

Yksinyrittäjällä on entistä useammin yliopisto- tai ammattikorkeakoulutausta. Yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjistä korkeakoulutettuja on 51 prosenttia ja ammattitutkintopohjalta ponnistavien osuus 40 prosenttia. Lukio- tai vain peruskoulutaustaisia oli kyselyssä viisi prosenttia kumpiakin.

Kari Nurmi on koulutukseltaan varatuomari. Hän sanoo hyvin ison osan tuntemistaan yksinyrittäjistä olevan korkeakoulutettuja ja useimmat heistä asiantuntijatehtävissä.

– Juristille itsensä työllistäminen –  vaikka en varsinaisia juristin töitä tee – on suhteellisen luonnollinen valintavaihtoehto. Itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön olivat hyvin tärkeitä. 

Neljännes tienaa alle tonnin kuussa

Joka toinen yksinyrittäjäkyselyyn vastanneista arvioi saavansa alle 2 000 euron kuukausittaiset bruttotulot yritystoiminnastaan. Tästä joukosta puolen tulot jäävät alle tuhannen euron kuukaudessa.

Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien nimellinen keskiansio vuonna 2015 oli 3 338 euroa kuukaudessa. Päätoimisista yksinyrittäjistä alle 3 000 euroa tienasi 68,5 prosenttia vastanneista eli noin kaksi kolmesta.

Yli puolet yrittäjistä harjoittaa liiketoimintaa itsekseen

Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista lähes 180 000 on yhden hengen yrityksiä. Niiden määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kasvanut selvästi enemmän kuin työnantajayritysten.

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkysely tehtiin marraskuussa 2016. Kyselyyn vastasi 2215 yksinyrittäjää.

 

>> Lue koko kysely tästä

 

Lisätiedot:

toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi, Suomen Yrittäjät, p. 050 372 4804, mika.hameenniemi @ yrittajat.fi

toimitusjohtaja Tiina Oksala, Helsingin Yrittäjät, p. 040 548 1104, tiina.oksala @ yrittajat.fi