Myötätunto siivittää menestykseen – Tutkija Miia Paakkanen on laadukkaan vuorovaikutuksen asialla

Hyvä elämä, auttaminen, onnellisuus ja kasvu. Nämä avainsanat pysyivät vuosia kauppatieteilijä Miia Paakkasen jääkaapin ovessa ennen kuin hän päätyi monen mutkan kautta unelmatyöhönsä tutkimaan myötätuntoa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Tiimeineen hän jakaa tietoa siitä, miten myötätunnolla ja myötäinnolla voidaan tehdä maailmasta astetta parempi paikka.

Käytännössä myötätunto on kokoelma opittavissa olevia taitoja, joissa ihminen ymmärtää toista ihmistä ja toimii toisen hyväksi. Silti Paakkanen kokee, että sanana myötätunto antaa turhan yksipuoleisen kuvan.

– Myötätunnosta puhutaan kuin se olisi vaaleanpunainen pehmokäsite, jatkuvaa ymmärtämistä tai tyypillistä vain naisille. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kuka tahansa voi kehittää myötätuntotaitojaan. Myötätuntoon liittyy empatian lisäksi kovaa rajojen asettamista, itsensä suojaamista sekä älykkäämpää ja tehokkaampaa ongelmien kohtaamista. Se on yhdistelmä tiukkaa ja lempeää.

Myötätunto ei siis ole synnynnäinen piirre, vaan jokainen voi harjoitella sitä arjessaan. Kokemukset vahvistavat taitojen kehittymistä. Myötätuntoinen ihminen voi kokea parhaimmillaan voimaantumista ja kasvavaa hyvinvointia.

Paakkasen mielestä suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu hyvinvointi ja kansalaisista huolehtiminen. Suomalaiset valittiinkin vuoden 2019 YK:n onnellisuusraportin mukaan maailman onnellisimmaksi kansaksi. Mutta olemmeko myötätuntoisia toisiamme kohtaan?

– Olemme myötätuntoisia esimerkiksi läheisiämme, vanhuksia ja lapsia kohtaan, mutta näiden ulkopuolelle saattaa jäädä joukko erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä, joita kohtaan voisimme olla myötätuntoisempia ja auttavaisempia, Paakkanen toteaa.

Tarttuva myötäinto

Myötätuntoon linkittyy läheisesti myös myötäinto. Myötäintoinen ihminen iloitsee aidosti vaikka yrittäjäkollegan onnistumisesta tai toisen ihmisen hyvistä uutisista. Monesti myötäinnon esteenä on kuitenkin arkinen stressi, joka kaventaa ajatteluamme ja huomiokykyämme.

Vilpittömästi jaettu ilo ja toisen kokemuksissa kanssaeläminen rakentavat muun muassa keskinäistä luottamusta ja positiivista minäkuvaa sekä parantavat sosiaalisia suhteita. Kaiken tekemisen ei tarvitse olla suurta, jo pienet arjen teot merkitsevät paljon: hymy, kannustava palaute ja toisen aktiivinen kuunteleminen ovat askelia myötäintoon. Myötäinto voi toimia näin myös erilaisten yhteisöjen voimavarana.

– Myötäintoisena kokee positiivisia tunteita, jotka lisäävät tyytyväisyyttä omaan elämään. Hyvää, esimerkiksi toisen kiittämistä tai kannustamista, ei kannata pihdata.

Yrittäjä, ole ensin itsesi ystävä

Jos myötätunto ja myötäinto korostavat hyvän tekemistä toisia kohtaan, keskittyy itsemyötätunto taas hyvän tekemiseen itselle. Paakkasen mukaan itsemyötätuntoon liittyy hyväksyvää suhtautumista ja aktiivista ystävällisyyttä itseään kohtaan. Yrittäjän on hyvä muistaa, että on tärkeintä olla ensin itsensä ystävä. Se antaa voimia arjessa jaksamiseen, stressaavien hetkien kestämiseen ja muiden auttamiseen.

– Ihmisellä on luonnollinen tapa lähteä kritisoimaan omaa toimintaansa tai korjaamaan sitä välittömästi. Itsemyötätunnossa tilanne käännetään niin, että itsensä sättimisen sijasta pysähdytään ymmärtämään ja hyväksymään vallitseva tilanne, Paakkanen kertoo.

Jokainen kohtaa epäonnistumisia, ne kuuluvat niin ihmisyyteen kuin yrittäjyyteen. On turvallisempaa ja myös tuloksekkaampaa kohdata, ottaa vastuu ja oppia epäonnistumisista, kun tietää, että suhtautuminen on kannustavaa ilman liiallista itsensä syyttelyä ja kun pystyy näkemään tilanteet sellaisenaan. Hyväksyvä suhtautuminen auttaa eteenpäin haastavissa tilanteissa.

Paakkanen korostaa, että ystävällisyys itseä kohtaan ei tarkoita hemmottelua tai itsesääliä, vaan se on rakentavia pohdintoja itsensä kanssa: mitä minä juuri tässä hetkessä haluaisin kuulla hyvältä kollegalta tai ystävältä?

Myötätunnon mullistavat hyödyt

Paakkanen listaa myötätunnon tärkeimmiksi hyödyiksi työelämässä ja yrittäjyydessä laadukkaamman vuorovaikutuksen, luovuuden ja hyvinvoinnin kasvamisen, yhteistyön kehittymisen sekä asiakaspalvelun ja tuottavuuden kehittymisen. Myötätunnon kautta syntyvä psykologinen turva mahdollistaa sen, että kaikenlaiset kysymykset tai hullunkuriset ideat tulevat kuulluiksi ilman pelkoa hylkäyksestä tai häpeästä. Johtamisessa myötätunnolla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia henkilöstön sitoutumiseen ja parempaan tulokseen.

– Pelolla johtamisella saadaan lyhyen aikavälin tuloksia, mutta ei sitoutumista. Kun johdetaan myötätuntoisesti, sitoutuminen on pidempiaikaista ja työn tuloksetkin paranevat, koska ihmiset haluavat antaa työlle parhaansa, Paakkanen vinkkaa.

Yrittäjällä työ on kokonaisvaltaista, monilla koko persoona on pelissä. Erilaisia kohtaamisia ja tilanteita tulee päivittäin eikä kaikkeen pysty varautumaan etukäteen. Vaikka asia- ja ratkaisukeskeisyydellä saadaan tulosta aikaiseksi, Paakkanen kuitenkin näkee, että myötätuntotaitojen merkitys korostuu yhä hektisemmässä työelämässä ja voi olla parhaimmillaan erottautumistekijä kilpailijoista. Taitojen harjoittamisen voi aloittaa vaikka heti.

– Luovuus ja ihmissuhdetaidot korostuvat asiantuntijatyössä, ja sitähän monesti yrittäjän työ juuri on. Yrittäjä on riippuvainen erilaisista tahoista ja mahdollisesti myös työntekijöistä. Laadukas vuorovaikutus, joka syntyy myötätuntotaitojen kautta, on siis ratkaisevassa asemassa ja auttaa menestymään.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Miia Paakkanen: Näin kehität myötätuntotaitojasi!

• Hyödynnä kuuntelemisen jalo taito. Kohtaa toinen ihminen sellaisena kuin hän on. Tiedosta, että omat ilmeesi ja eleesi ovat osa keskustelua, mieti mitä niillä viestit. Toimi itse esimerkkinä muille.
• Älä jää odottamaan, vaan ole proaktiivinen. Mieti, miten sinä voisit olla hyödyksi toiselle ihmiselle tai tietyssä tilanteessa. Tee etukäteen päätös siitä, miten aiot toimia vaikkapa hankalassa palaverissa.
• Ole armollinen itseäsi kohtaan. Kukaan ei voi olla täydellinen vuorovaikutukseltaan kaiken aikaa. Kun yrittää toimia ainakin osassa tilanteista myötätuntoisemmin, niistä jää positiivinen muistijälki.
• Muista kiittää. Kiitoksen sanominen ääneen muiden kuullen on yksi onnellisuutta ja optimistisuutta lisäävä tekijä. Älä siis säästele kiitoksia.

Miia Paakkanen

• väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Teologian ja uskonnontutkimuksen tohtoriohjelmassa, luennoitsija ja yrittäjä
• julkaissut vuonna 2017 Myötätunnon mullistava voima -kirjan yhdessä Anne Birgitta Pessin ja Frank Martelan kanssa
• Twitter: @MiiaPaakkanen

Väitöskirjatutkija ja myötätuntoasiantuntija Miia Paakkanen on yksi Helsingin Yrittäjien ja HYMY – hyvinvoiva yksin- ja mikroyrittäjä -hankkeen järjestämän Yritystä Stadiin! -tapahtuman pääpuhujista. Tule kuulemaan Miian opit myötätunnosta 14.5.2019 Bio Rexistä. Varaa paikkasi: yritystastadiin.fi

Teksti: Valpuri Aalto // Kuvat: Jaana Tihtonen