Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Puheenaihe

Taltuta huijarisyndrooma – Jenni Janakka ravistelee suomalaista työelämää

Edes poikkeustilanne ei lannista Röyhkeyskoulun perustajaa Jenni Janakkaa. Hänen missionsa on lisätä uskallusta ja asennemuija-filosofiaa suomalaiseen työkulttuuriin – ilman kyynärpäätaktiikoita ja ilkeilyä.

Jenni Janakka haluaa määritellä röyhkeyden eri tavoin kuin sanakirja. Hänelle röyhkeys on ”sisuskaluissa elävä lämmin voima, joka niinä hetkinä, kun meinaa jättää sanomatta tai tekemättä, niin se syttyy hehkumaan ja tuuppaa tekemään”.

Janakkaa, luovan alan yrittäjää ja kirjoittajaa, kiinnostaa, miten työelämää voidaan kehittää kaikille paremmaksi. Monilla työpaikoilla elää vieläkin vanhoja sukupuoliin liittyviä stereotypioita ja tapoja toimia. Niitä hän haluaa ravistella. Ajatus Röyhkeyskoulusta syntyi aikoinaan kahvipöytäkeskustelussa osaavien ja pätevien naisten kanssa, jotka vähättelivät osaamistaan. Janakka tarttui haasteeseen ja alkoi kehitellä tieteellisen tiedon avulla hyvän kehtaamisen ja oman osaamisen kunnioittamisen ympärille rakentuvaa konseptia.

Röyhkeyskoulu näki päivänvalon syksyllä 2017, jolloin myös tasa-arvokeskustelu oli vahvasti esillä. Tapahtumat myytiin kahdessa minuutissa loppuun, ihmisiä jäi jonotuslistalle. Suosio yllätti.

Asennemuija-ajattelua arkeen     

Asennemuijaksi itseään kutsuva Janakka perusti samannimisen yrityksensä vuonna 2018 ja tekee nykyisin Röyhkeyskoulua sukupuolineutraalina. Asennemuija tai -kaveri on Janakan mukaan ihminen, joka kannustaa tekemään asioita juuri niinä hetkinä, kun itse arkailee. Röyhkeyskoulussa opitaan asennemuija-filosofian hyödyntämisestä: tavoitteena ei ole muuttaa ihmisiä, vaan auttaa heitä tunnistamaan vahvuutensa.

Suomalaisilla on Janakan mukaan erinomainen itsensä pienentämisen taito. Opittua riittämättömyyden tunnetta eli huijarisyndroomaa esiintyy niin naisilla kuin miehilläkin. Röyhkeyskoulussa tartutaan tämän laajemman ilmiön lisäksi ihan arkisiin tilanteisiin kuten palavereihin ja puhelinkammoon.

Palaverikeskustelut voivat olla trapetsitaiteilua. Jollakin asiaa voi tuntua riittävän liiaksi. Toisella taas voi olla mielessään huippuidea, jota ei uskalla sanoa ääneen.

– Yksikään tieteellinen tutkimus ei tue sitä, että niillä, jotka ovat äänekkäimpiä ja helpoiten äänessä, olisi paras tieto.

Röyhkeintä puheliaalle on pysähtyä, kuunnella ja antaa tilaa. Hiljaisemmalle voi olla röyhkeintä sanoa ajatuksensa ääneen omasta päänsisäisestä kritiikistä välittämättä. Lopputuloksena voikin olla hedelmällisempi keskustelu.

Puhelinkammosta kärsiviä hän neuvoo soittamaan miettimättä luurin päässä olevan ihmisen päivärytmiä syvällisemmin. Ihminen keksii helposti luovia tekosyitä, jottei tarvitse soittaa.

– Kun lopetat puhelun, niin sen jälkeen tuuleta! Opeta aivoillesi, että tämä tilanne oli hyvä. Toiston kautta aivot oppivat uuteen tapaan toimia.

Koronakriisi pisti kaiken uusiksi

Vuodelle 2020 Janakalla oli isoja suunnitelmia: oma teatterikiertue, stand up -esityksiä, yrityksen osakeyhtiöistäminen ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Sitten koronavirus iski Suomeen.

– Siinä on sellainen häpeän tunne siitä, ettei olekaan pystynyt varautumaan tällaiseen tilanteeseen. Kukaan ei osannut varautua tähän – paitsi ehkä pandemiatutkijat.

Kiellot yleisötapahtumien järjestämisestä vaikuttivat heti suunnitelmiin. Kaikki piti miettiä uusiksi. Ajatuksissa pyöri vain, että miten arki kulkee eteenpäin ja miten yrityksen taloudelle käy.

– Ensimmäisenä viikkona lamaannuin täysin. Tunne oli kuin pallea olisi revitty irti kehosta. Samanaikaisesti kokee lohtua siitä, että monet jakavat saman tilanteen, ja toisaalta ettei ole oikeutettu omaan suruunsa ja pettymykseensä, koska se on kollektiivista. Että tämä ei olekaan minun suruni, etten voi nyt surra. Sen käsitteleminen vei aikaa.

Hallinnan tunne hiipi pikkuhiljaa takaisin. Vertaistuki oli kriisissä korvaamatonta. Yrittäjäkollegoiden ja 90-luvun lamasta selviytyneen isänsä kanssa Janakka sai purettua ajatuksiaan ja sai myötätuntoa.

– Se ei ole oman heikkouden paljastamista, että kertoo kuinka hankala tilanne itsellä on. Se on oman rohkeuden näyttämistä. Ympäriltä saattaakin löytyä ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan.

Kriisin myötä Janakka uskalsi muuttaa Röyhkeyskoulua kuusiviikkoiseksi verkkovalmennukseksi, jossa osallistujatkin pääsevät ääneen. Vuorovaikutteisuudesta ei tingitä edes vaikeina aikoina.


Kesytä huijarisyndrooma

  1. Pyydä työstäsi palautetta, vaikka jännittäisi. Palautteen kautta voit kehittyä.
  2. Vastaanota palaute avoimesti, älä sivuuta sitä.
  3. Ole läsnä palautteenantajalle siinä hetkessä ja kuuntele, mitä toinen sanoo. Arvosta palautteenantajan aikaa.
  4. Havannollista omaa osaamistasi. Listaa asioita, miten olet kerryttänyt omaa osaamista, jopa pieniä yksittäisiä asioita.
  5. Pyydä kollegoita tai ystäviä kertomaan missä olet hyvä.

Jenni Janakka

KUKA yrittäjä, kirjailija, puhetaiteilija

MITÄ yrittäjä Asennemuija-yrityksessä, Röyhkeyskoulun perustaja, käsikirjoittanut ja ohjannut Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmaa, Röyhkeyskoulu-kirjan kirjoittaja (2019)

MUUTA tekee Himocast-podcastia Kaisa Merelän kanssa


Jenni Janakka esiintyy Yritystä Stadiin -tapahtuman päälavalla Bio Rexissä 28.10.2020 – ilmoittaudu mukaan: www.yritystastadiin.fi

 

Teksti: Valpuri Aalto
Kuvat: Heidi Strengell