Liikuntatilojen sulku Helsingissä päättyy – Helsingin Yrittäjät kysyi liikunta-alan toimijoilta koronatilanteen vaikutuksista toimintaansa
Liikunta-alan yrittäjät ovat kevään aikana kamppailleet yritystoimintansa mahdollistamisen puolesta koronatilanteen keskellä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä kuntosalit ja urheilutilat olivat kiinni 28.4.2021 asti, sillä eduskunta hyväksyi maaliskuun lopulla tartuntatautilain väliaikaisen muutoksen, joka mahdollisti kuntosalien ja sisäliikuntatilojen sulkemisen kokonaan vaikeimmilla koronaepidemia-alueilla huhtikuun alusta lähtien. Tällä hetkellä yritykset voivat ottaa tiloihinsa sen verran asiakkaita, että turvavälit on mahdollista säilyttää. Helsingin Yrittäjät kysyi kahdelta liikunta-alan yrittäjältä ajatuksia korontilanteesta ja sen vaikutuksista omaan liiketoimintaansa.
Tenniskoulu Topspinin tennisvalmentajayrittäjä Tero Kallioniemi kertoo tenniksen olleen korona-aikana valtavan suosittua ja hallivuorot ovat olleet täydempiä kuin koskaan. Hän kertoo pitävänsä tennistä kaiken kaikkiaan koronaturvallisena lajina.
– En tiedä, paljonko tennishalleista on tullut tartuntoja, sillä sosiaaliset etäisyydet toteutuvat lajissa ainakin hyvin. Nyt kun liikuntatilat ovat olleet pariin otteeseen kiinni, niin varmasti eri tennistoimijat ovat saaneet tästä myös siipeensä.
Kallioniemi tekee tennisvalmennuksia sivutoimisena yrittäjänä.
– Olen valmentanut vakiotunneillani ja käynyt asiakkaiden omilla vuoroilla valmentamassa, kun rajoitukset ovat sen sallineet. Pidän käytännössä yksityistunteja asiakkaille ja lisäksi valmennan tennisseura Valko-Pallon riveissä kilpailevia junioripelaajia, Kallioniemi kertoo tennisvalmennuksestaan.
Sulun aikana Kallioniemi ei ole valmentanut hallikentillä, mutta ulos on päästy hyvällä säällä pelaamaan.
– En ole kiihtymisvaiheen aikana haalinut yhtään ylimääräisiä tunteja ihan moraalisista syistäkään. Tartuntariski on kuitenkin ollut iso.
Kallioniemi kehuu Suomen Tennisliitolta saamia suosituksia. Kun rajoituksia aletaan purkaa, Topspinin valmennustoiminta jatkuu entisellään.
Tukia Kallioniemi ei ole sivutoimisena yrittäjänä edes harkinnut hakevansa.
– Tiedän kollegoita, joilla on paljon vaikeampi tilanne kuin itselläni, joten en siitä pussista halua heidän elantoansa lähteä pienentämään.
Kallioniemi kertoo koronan tarjonneen liikunta-alan yrittäjille loistavan mahdollisuuden digiloikkaan, mutta myös esimerkiksi valmentajien kouluttamiseen.
– Monet ovat ehtineet pohtia omia toimintamalleja ja lisäksi liikunta-alan eri toimijoilta on tullut paljon esimerkiksi verkkovalmennuksia. Tennis on laji, jota ei televisiota katsomalla tai kotona opi, vaan oppiminen tapahtuu lähes kokonaan kentällä saaduin oivalluksin ja toistoja tekemällä.
Turvallisempaa treeniä
Yksityisen kuntokeskuksen Fit Porttipuiston yrittäjä Jon Währn kertoo Ole.Fit kuntokeskusten tilanteen vaihdelleen keskuskohtaisesti.
– Toisiin keskuksiin koronatilanne on osunut enemmän kuin toisiin. Koronakriisin alkaessa Fit Porttipuisto oli ollut toiminnassa vajaat kaksi vuotta, ja asiakaskuntamme oli kasvussa tunnettuuden kasvun myötä. Sen jälkeen keskuksellamme on mennyt ihan hyvin aina sulkemiseen saakka.
Fit Porttipuisto on korona-aikana järjestänyt myös etäryhmäliikuntaa ja ulkoliikuntaa sekä mahdollistanut välinelainojen pitämisen rajoitusten ajan, mikäli asiakas on pitänyt maksunsa voimassa.
Kymmenen hengen asiakasrajoitusten ollessa ennen sulkua voimassa, Fit Porttipuisto pystyi riittävän väljien tilojensa ansiosta tarjoamaan turvallisen treenikokemuksen useampien metrien turvavälien johdosta.
– Olemme myös sijoittaneet korona-aikana laitteita uusiksi parempien turvavälien toteuttamiseksi, Währn kertoo.
Asiakasvajetta
Yritys on toivonut mahdollisimman monen asiakkaan käyttävän korvaavia palveluja ja maksavan jäsenmaksunsa myös sulkuajalta monipuolisten ja kehittyvien palvelujen takaamiseksi. Asiakkaille on kuitenkin jouduttu tekemään hyvityksiä sulkuajalta, ja osa asiakkaista on lopettanut jäsenyytensä.
– Kulut ovat kasvaneet koronaan liittyvien määräysten aiheuttamien lisätöiden johdosta, ja samaan aikaan asiakkaita on lähtenyt. Nyt pitäisi saada kahden kuukauden aikana syntynyt asiakasvaje takaisin. Koronamääräysten takia palkkoihin ja alihankintaan on jouduttu käyttämään myös enemmän rahaa.
– Jos 20–30 prosenttia liikevaihdosta leikkaantuu, niin aika monen kuntokeskuksen toiminta alkaa painua tappiolle, Währn kertoo.
Währnia jännittää myös kesä, sillä se on kuntosaliyrittäjille asiakasmäärällisesti huonointa aikaa.
– Ne asiakkaat, jotka muutenkin suunnittelivat kesällä pitävänsä taukoa, ovat irtisanoutuneet ja palaavat mahdollisesti syksyllä. Vaikka saisimmekin tilapäisen sulkukorvauksen, niin miten saisimme lisää asiakkaita niin, että kassavirta olisi riittävä myös kesäkuukausina?
Positiivisena asiana Währn pitää sitä, ettei hänen yrityksensä kuitenkaan kuulu kolmannen kustannustuen piiriin, sillä yrityksen liikevaihto ei ole laskenut yli 30 prosenttia kustannustuen myöntämistä määräävien ajankohtien välillä.
– Olemme tuore yritys ja tehneet paljon työtä näkyvyytemme eteen, joten sillä on varmasti vaikutusta asiaan. Toivottavasti sulkukorvauksesta olisi silti apua huhtikuussa menetettyihin kuluihin.
Kustannustuen ja sulkemiskorvauksen haku alkaa
Yritykset, joiden liikevaihto on koronan vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia 1.11.2020–28.2.2021 välillä, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020, ovat voineet hakea uutta kustannustukea Valtiokonttorista 27.4.2021 alkaen. Kustannustuen kolmannen kierroksen haku on avoinna 23.6.2021 saakka.
Kustannustuki on korvaus yrityksen joustamattomista kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista.
Kustannustukea maksetaan yrityksille vähintään 2000 euroa, jos tukiehdot täyttyvät. Tukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan.
Kustannustukilakiin on tehty muutoksia, jotka mahdollistavat tuen myöntämisen nyt joustavammin yksinyrittäjille ja pienyrityksille sekä uuden sulkemiskorvauksen koronaepidemian takia suljetuille yrityksille.
Sulkemiskorvausta voivat hakea enintään 49 henkilön mikro- ja pienyritykset, jos ne on suljettu lain tai viranomaisen määräyksestä. Suljetut yritykset voivat hakea myös kustannustukea. Suurempien yritysten sulkemiskorvaus on valmistelussa.
Korvaus maksetaan yrityksille siltä ajalta, jonka ne ovat suljettuina. Jos yritysten asiakasmäärää on rajoitettu, mutta niitä ei ole suljettu kokonaan, ne eivät ole sulkemiskorvauksen piirissä.
Sulkemiskorvaus perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021 sekä ilmoitukseen siitä, kuinka suurta osaa liiketoiminnasta sulkeminen koskee. Palkkakuluista korvataan 100 prosenttia ja muista kuluista, kuten vuokrakuluista, 70 prosenttia.
Sulkemiskorvauksen haku avautuu 12.5.2021 ja sitä haetaan myös Valtiokonttorista. Sulkemiskorvausta on haettava neljän kuukauden sisällä sen kalenterikuukauden päättymisestä, jona velvollisuus pitää toimitilat suljettuina päättyi.
Sekä kustannustuen että sulkemiskorvauksen määrässä otetaan huomioon aiemmin myönnetyt koronatuet.
– Yrityksille on auennut nyt kolme uutta tukea, joista hakea korvauksia koronan vaikutuksiin yritystoimintaan. Kaikille toimialoille käyvän kustannustuen kolmas kierros kohdentuu aiempaa paremmin myös yksin- ja mikroyrittäjille, vaikka kriteereissä olisikin ollut vielä muokattavaa, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.
Tukipaketti kriisialoille
Hallitus linjasi 21.4.2021 myös tukipaketista, joka kohdennetaan kulttuurille, taiteelle, liikunnalle ja tapahtuma-alalle. Paketilla tuetaan kulttuurin, taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä pandemiasta. Tavoitteena on tukea sisällöntekijöitä ja samalla luoda edellytyksiä järjestäjille, jotta alalle syntyy työtä ja ihmisille mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin, kun yhteiskunta avautuu. Tukipaketin suuruus tulee olemaan 230,86 miljoonaa euroa, ja se sisältyy toiseen lisätalousarvioesitykseen.
Liikunnan toimialalle esitetään 18,5 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahasta kohdennettaisiin liikunta- ja urheiluseuroille 9 miljoonaa euroa, valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille 6 miljoonaa euroa ja peruuntuneille tai tappioita kärsineille tapahtumille sekä tuleville tapahtumille 3,5 miljoonaa euroa.
Lue myös aiemmin julkaistut Helsingin Yrittäjien edunvalvontauutiset ravintola-alalta ja tapahtuma-alalta:
Teksti: Ari Minadis
Kuvat: Pixabay ja Valtioneuvosto
