Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Koulujen yrittäjyyskasvatuksen eteen tehdään paljon työtä, mutta petrattavaakin löytyy – Helsingissä koulu-yritysyhteistyön lisäämiselle selkeä tarve

Yhä useamman nuoren tuleva työpaikka löytyy pk-yrityksestä, oman yrittäjyyden kautta tai omistajanvaihdoksen myötä. Siksi on tärkeä varmistaa, että lapset ja nuoret pääsevät harjoittelemaan yritystoimintaa ja yrittäjämäistä tekemistä eri ikävaiheissa sekä saavat tietoa yrittäjyydestä.

Helsingissä koulu-yritysyhteistyön lisäämiselle on tänä päivänä selkeää tarvetta, ilmenee T-Median vuonna 2020 julkaisemasta tutkimuksesta. Sen mukaan Helsingissä ja Uudellamaalla lukiolaiset tekevät vähemmän yritysvierailuja kuin muualla Suomessa. Yläkoululaiset puolestaan tekevät muuta maata vähemmän TET-harjoitteluja ja yritysvierailuja ja saavat oppitunneille yritysvieraita muuta maata harvemmin.

Vuoden 2019 Nuorisobarometrin mukaan kaksi kolmesta haluaisi, että yrittäjyystaitoja opetetaan kaikille jo peruskoulussa, mutta vain vähemmistö kokee koulussa tai muissa opinnoissa saaneensa hyvät perustiedot siitä, mitä yrittäjyys on. Silti nuorten yrittäjyysinto on kasvussa, sillä jopa 58 prosenttia nuorista haluaisi kokeilla yrittäjyyttä jossain vaiheessa työuraansa.

– Toistuvasti nousee esiin, että koululaiset janoavat lisää tietoa yrittäjyydestä ja yrittäjän arjesta. Nuorisotutkimusten mukaan suurimmat esteet yrittäjyydelle ovat se, että yrittäjyys ei kiinnosta tai ettei nuori usko pärjäävänsä yrittäjänä, sanoo Suomen Yrittäjien Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -hankkeen projektipäällikkö Päivi Ojala.

Epävarmuus nuorten yrittäjäksi alkamisesta näkyy myös LUT-yliopiston Ysimittari-tutkimuksessa, jossa tiedusteltiin yhdeksäsluokkalaisten yrittäjyysasenteita.

– Kynnystä madaltavat realistiset yrittäjäesimerkit sekä mahdollisuus itse kokeilla yrittämistä esimerkiksi valinnaiskurssilla. Yksi hyvä tapa tutustua yrittäjyyteen on kesätyö pienyrityksessä tai oman kesäyrityksen perustaminen. Esimerkiksi Helsingin kaupungin kesätyöseteli on mainio tuki tähän tarkoitukseen.

– Kaikista ei tietenkään tarvitse tulla yrittäjiä, mutta yrittäjämäinen asenne ja toimintatapa sekä perusymmärrys yritystoiminnasta ovat tärkeitä valtteja ihan jokaiselle.

Myös korona on viimeisimpänä iskenyt nuoriin monin tavoin yrittäjyyskasvatuksen osalta. Monen kesätyöt ovat peruuntuneet, TET-jaksot ja yritysvierailut on peruttu tai ensimmäisen työpaikan saanti on viivästynyt.

Valmiuksia tulevaisuuteen

Ojalan mukaan yrittäjyyskasvatusta pitää johtaa kouluissa tavoitteellisesti, jotta opetussuunnitelmien yrittäjyyslinjaukset toteutuvat koulun arjessa. Samalla on tärkeä huolehtia, että opettajilla on riittävä yrittäjyyspedagogiikan osaaminen ja että koulujen ja yritysten yhteistyö on pitkäjänteistä. Työ luo pohjan sille, että helsinkiläisistä kouluista siirtyy yritteliäitä nuoria jatko-opintoihin.

Suomen Yrittäjät teetti vuonna 2019 tutkimuksen, jonka mukaan 33 prosenttia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista ilmoitti olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistuttuaan. Kuitenkin ainoastaan 14 prosenttia korkeakouluopiskelijoista koki, että korkeakouluopinnot antavat hyvät valmiudet toimia yrittäjänä. Vaikka suomalaisissa korkeakouluissa yrittäjyyteen liittyvät opinnot ja toimintatavat ovat yleistyneet 2000-luvulla, yritysopintojen määrä ja laatu voi vaihdella eikä ole itsestään selvää, että opiskelijan opetussuunnitelma sisältää yrittäjyysopintoja.

– Kun koulun yrittäjyyskasvatussuunnitelmat ovat ajan tasalla, jokainen oppija saa tietoa yrittäjyydestä, pääsee kokeilemaan yrittäjyyttä ja harjoittelee yrittäjämäisiä työelämätaitoja. Lisäksi opettajat tietävät, mitä osaamista ja tekoja heiltä odotetaan ja yhteistyö alueen yritysten kanssa on monipuolista ja pitkäkestoista, Ojala sanoo.

Suomen Yrittäjien projektipäällikkö Päivi Ojalan mielestä yrittäjämäinen asenne ja perusymmärrys yritystoiminnasta ovat tärkeitä taitoja kaikille.

Tärkeää yrittäjyyskasvatustyötä pohjalla

Yrittäjyyskasvatusta edistetään yrittäjäjärjestössä monin tavoin. Järjestössä vaikutetaan opetussuunnitelmien perusteisiin, nostetaan teemaa esiin eri työryhmissä, tehdään yhteistyötä yrittäjyyskasvatusorganisaatioiden kanssa ja järjestetään opettajille koulutusta yrittäjyydestä. Yrittäjyyskasvatus on myös osa järjestön vaikuttamisohjelmia, tuoreena esimerkkinä kuntavaaliohjelma. Aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset tekevät puolestaan alueellista yhteistyötä oppilaitosten ja yrittäjyyskasvatuksen toimijoiden kanssa.

Edellä mainitussa Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -projektissa (2015–2021) on järjestetty valtakunnallisesti noin 300 täydennyskoulutusta, joihin osallistui yli 10 000 toisen ja korkea-asteen opettajaa sekä opettajaksi opiskelevaa. Koulutusten avulla on vahvistettu opettajien osaamista yrittäjyydestä ja yrittäjyyspedagogiikasta ja tuettu oppilaitoksia lisäämään yrittäjyyskasvatusta opetuksessa. Lisäksi hankkeessa tuotettiin materiaalia opettajien työn tueksi. Opettajien koulutukset jatkuvat syksyllä 2021 verkkokoulutuksina ja tavoitteena on tuoda testatut koulutuskokonaisuudet kaikkien saataville.

– Työssäni minulla on ollut ilo kohdata monia yrittäjyydestä innostuneita opettajia, tutustua heidän menetelmiinsä ja oppeihinsa. Hankkeen aikana on tullut vastaan monia toimivia käytänteitä. Runsasta yrittäjyysinnostusta näkee menetelmissä, joissa oppijat pääsevät itse käytännössä kokeilemaan yritystoimintaa esimerkiksi harjoitusyrityksen kautta. Myös erilaiset ja aidot yrittäjätarinat sekä käytännön yhteistyöprojektit yrittäjien kanssa innostavat oppijoita ja niitä nuoret toivovat kouluihin enemmän, Ojala luettelee.

– Osaamista ja mahdollisuuksia on runsaasti. Tarvitaan määrätietoista kehittämistä, hyvien käytänteiden jakamista ja yhteistyön tiivistämistä, Ojala sanoo.

Helsingissä ponnistetaan myös yrittäjyyskasvatuksen eteen

Helsingissä on tehty jo pitkään monipuolista yrittäjyyskasvatuksen kehitystyötä. Helsingin Yrittäjät ovat mukana Tunne Työ 2.0 -hankkeessa, jossa kehitetään lukiokoulutuksen toimintamalleja ja rakenteita niin, että ne tukevat lukiolain ja uuden opetussuunnitelman (LOPS2021) toteuttamista ja tavoitteisiin pääsemistä työelämälähtöisesti. 

– Hankkeessa tehtyyn kehitysyhteistyöhön, avauksiin ja työelämälähtöisiin malleihin voi käydä tutustumassa tralla.fi -sivustolla hakusanalla Tunne Työ. Sivusto kokoaa yhteen materiaaleja, malleja ja työkaluja yrittäjyystaitojen kehittämiseen, kertoo ohjausryhmän jäsen Nina Salminen Helsingin Yrittäjistä.

Helsingistä löytyy yrittäjyyttä painottavia lukioita, kuten Lauttasaaren lukio, jolla on valtakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämistehtävä. Helsingin Yrittäjien paikallisyhdistys Lounais-Helsingin Yrittäjät on tehnyt pitkään Lauttasaaren yhteiskoulun kanssa yhteistyötä. Myös muut paikallisyhdistykset tekevät oppilaitosyhteistyötä alueidensa koulujen sekä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa. 

Lisäksi yrittäjyyskasvatus ja -opinnot ovat tiivis osa opetusta Stadin ammatti- ja aikuisopistossa, jossa jokaisella kampuksella toimii yrittäjyyskasvatuksen tiimin jäsen. Keski-Helsingin Yrittäjät on käynnistänyt oppilaitoksen kanssa monivuotisen yhteistyön, jonka tavoitteena on valmentaa opiskelijoita työelämään yrittäjyyskasvatusta jalkauttamalla.

Helsingin Yrittäjät on myös mukana tärkeässä kehitystyössä, jossa Helsingin kaupunki kehittää ja digitalisoi työelämän ja oppilaitosten välistä vuoropuhelua tehden siitä tasa-arvoisempaa, joustavampaa ja monipuolisempaa. Tänä vuonna kaupungin projektissa esimerkiksi digitalisoidaan kesäseteli ja yrittäjät voivat ilmoittaa ottavansa 8. ja 9.-luokkalaisia TET-jaksolle. Tulevaisuudessa uusi digitaalinen alusta tarjoaa mahdollisuuden yhä parempaan ja moninaisempaan yhteistyöhön yrittäjien ja oppilaitosten välillä. 

 

Teksti: Ari Minadis
Kuvat: Shutterstock ja Markus Sommers