Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Yrittäjän ensimmäinen vuosi verottajan kanssa

"Yrittäjän ensimmäinen vuosi" on artikkelisarja, joka on suunniteltu erityisesti nuorille yrittäjille ja sellaiseksi haluaville. Tarkoituksena on jakaa konkreettista tietoa yrityksen perustamisesta ja pohtia miten pitkäjänteinen ja kestävä yritystoiminta rakennetaan. Sarjan kuudennessa osassa pureudutaan verotuksen maailmaan.

YRITTÄJÄN ENSIMMÄINEN VUOSI: OSA 6 | Erityisesti ennen ensimmäisen yrityksen perustamista useimmilla yrittäjiksi aikovilla on musta aukko sen kohdalla, mitä yrittäminen tarkoittaa “verorutiinien” kannalta. Verohallinnon henkilöasiakkaana usein riittää, että kerran vuodessa vilkaisee verotuspäätöstä tai tekee muutosverokortin. Henkilöverotuksen dokumentit ovat kohtalaisen yksinkertaisia verrattuna yrityspuolen paperisotaan. Jos jokin lohduttaa, niin kaiken byrokratian kanssa suomalainen verottaja on kuitenkin useimmiten reilu kaveri ja papereiden pyörittäminen pientä verrattuna moneen naapurimaahan. 

1. Verokello kolahtaa alkuun kovaa 

Yrittämiseen tarjotaan monipuolista koulutusta, mutta useimmat niistä eivät kerro Verohallinnon verokellosta. Verokello on kalenteri, johon verottaja on määrännyt päivät jolloin yrityksen tulee tehdä minkäkinlainen ilmoitus. Yleisin yllätys on ensimmäiset veropäivät, kuten arvonlisäveron ilmoituspäivä. Alv-ilmoitus tehdään tällä hetkellä jokaisen kuun 12. päivä, mikäli yrittäjä on ilmoittautunut alv-rekisteriin. Alv-rekisteröinti on pakollinen, mikäli myynti ylittää 10 000 euron rajan vuodessa. 

Kun on tottunut alv-kellon kuukausittaiseen kilinään, niin verottajan toisen verokellon kolina kuuluu kerran vuodessa. Monesti verottaja-aikanani asiakas tuli verotoimistoon ihmettelemään saamaansa vuosi-ilmoituksen kirjettä taikka kirjettä, jossa käskettiin antamaan ilmoitus. Nykyisin kaikki yritykset antavat sähköisen vuosi-ilmoituksen, joten kirjeenä tulee vain muistutus antaa ilmoitus. 

Ei siis tarvitse tuntea oloansa uunoksi, jos välillä menee puurot ja vellit sekaisin. Kokemukseni mukaan useimmat uudet pienyrittäjät sekoittavat alv-ilmoittamisen ja vuosi-ilmoituksen ensimmäisellä kerralla.  

Vuosi-ilmoitus annetaan nimensä mukaan kerran vuodessa ja siitä Verohallinnolle selviää onko yritys tehnyt verotettavaa voittoa. Vuosi-ilmoitus annetaan koko liiketoiminnasta.  

Alv-ilmoitus annetaan yleensä kerran kuukaudessa ja siinä lasketaan yhteen paljonko on myynyt eli kerännyt valtiolle arvonlisäveroja ja paljonko on ostanut, eli paljonko voi vähentää myynnistä arvonlisäveroa. Jos on ostanut enemmän kuin myynyt, saa valtiolta alv-palautuksen rahana. Alv-ilmoittamisen ja maksamisen lomassa maksetaan usein myös maksetun palkkojen ennakonpidätykset ja työnantajan sairausvakuutusmaksut. 

Verokellosta löytyy myös huima määrä muita verottajan määräämiä ilmoituspäiviä joita tulee seurata, mikäli ne koskettavat juuri sinun toimintaasi. Päivämäärät löytyvät verottajan sivuilta.

2. Palvelua joka tuutista 

Verottajaa voi tuntua aluksi vaikealta lähestyä. Monelle verottaja on kasvoton mörkö, joka tietää sinusta suorastaan paljon. Tuttavallisemman kuvan Verohallinnosta voi saada seuraamalla verottajan some-tilejä, jotka on palkittu useilla palkinnoilla (jos et usko, katso esimerkiksi tämä video). Heidän somestaan saa tähän päivään päivitetyn kuvan vanhasta organisaatiosta. Somen lisäksi Verohallinnossa on tehty valtavia muutoksia. 

Muutaman vuoden ajan verottajalla on ollut käynnissä Suomen verotusjärjestelmän kokonaisuudistus, jossa melkein kaikki tieto ajetaan samaan järjestelmään. Uudistus alkaa suurimmilta osin olla paketissa. Järjestelmämuutoksen ulkoisina merkkeinä on muun muassa Omavero-sivut ja sähköiset veroilmoitukset. Omaveron kautta henkilöasiakas pystyy tekemään esimerkiksi verokortin ja yhteisö-asiakas lähettämään veroilmoitukset ja maksamaan yrityksen verot. Sivuille pääsee kirjautumaan vahvan tunnistautumisen keinoin. Ennen Omaveroa käytössä oli kohtalaisen kankea verotilijärjestelmä ja Katso-tunnukset. 

Välillä ainakin itselleni tulee pakottava tarve soittaa Verohallintoon. Ja nyt tulee vinkkivitonen: Verottajalla on puhelinpalvelussa kaksi linjaa. Ensimmäisenä puhelimeen vastaa verovirkailija, jolla on yleistietämys soiton aiheesta. Tällä virkailijalla on useimmissa tapauksissa kyky ja oikeudet neuvoa tai ratkaista verokysymykset. Tämä kaveri yrittää olla ystäväsi ja kääntää yleensä kaikki kivet, jotta asia saadaan finaaliin. Mitä useamman kysymyksen virkailija saa itsenäisesti ratkaistua, sitä taitavampi hänestä tulee. 

Mikäli ykköslinjan kaveri ei saa kysymystäsi ratkaistua tai hänellä ei riitä oikeudet siihen, sinut siirretään niin sanottuun kakkoslinjaan. Kakkoslinjassa puhelimeen voi vastata kuka tahansa vuorossa oleva asiantuntija, jolla on riittävät valtuudet ja tietotaito. Hieman asiasta riippuen asiantuntija saattaa olla ehkä virkaintoinen vastavalmistunut juristi tai vaikkapa verohallinnon pääjohtaja.  

Kakkoslinjan virkailija voi olla kaverisi, jonka kanssa asiat hoituvat helposti yhteisymmärryksessä, tai sitten hän voi olla jotain muuta. Kultaisena sääntönä kakkoslinjan kanssa on, että sitä saa mitä on tilaamassa. Yksittäisellä asiantuntijalla on yleensä hyvin tuntemiensa syventävien vero-ohjeiden kautta laaja tulkintamahdollisuus asioihin ja asiakas saa yleensä ansaitsemansa ratkaisun tulkinnallisessa asiassa. 

3. Verohallinnon tavoite on kerätä oikea määrä veroa oikeaan aikaan 

Verohallinto on yrittäjälle yksi tärkeimmistä matkakumppaneista. Vanhasta byrokraattisesta maineesta huolimatta verottaja on nykyisin helposti lähestyttävä ja suurelta osin helläkätinen. Verottajan puoleen voi kääntyä myös kiperissä kysymyksissä ja verotuksen paras asiantuntemus on ilmaista.  

Suosittelen kaikkia uusia yrittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä verottajaan ja kysymään apua veroasioissa. Vaikka paperiasiat voivat tuntua välillä haastavilta, ovat ne kuitenkin ratkaistavissa yhteistyössä veroammattilaisten kanssa! 


Kirjoittaja Einari Rautio on HYNY:n varapuheenjohtaja ja entinen verovirkailija, josta tuli monialayrittäjä. 


YRITTÄJÄN ENSIMMÄINEN VUOSI on artikkelisarja, joka on suunniteltu erityisesti nuorille yrittäjille ja sellaiseksi haluaville. Tarkoituksena on jakaa konkreettista tietoa yrityksen perustamisesta, asiakkaiden hankkimisesta ja verotuksesta sekä pohtia miten pitkäjänteinen ja kestävä yritystoiminta rakennetaan. Artikkelisarjaa toimittaa Helsingin nuorten yrittäjien eli HYNY:n hallitus.

Tutustu HYNY:n toimintaan somessa:

 

Kuvat: AdobeStock