Patentti | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Helsingin Yrittäjät > Helsingin Yrittäjät - Lauttasaari ry > Yrittajan Abc > Innovaatiot Ja Aineeton Omaisuus

Etsi

Patentti

Patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallisuoja ovat teollisoikeuksia. Niiden avulla henkilö tai yritys voi saada kilpailuetua itselleen. Teollisoikeuksilla voi suojautua jäljittelijöitä vastaan, puolustaa omaa markkinaosuuttaan ja vallata uutta. Keksinnön - tuotteen tai menetelmän - yleisin suojaamiskeino on patentti. Se voi edistää myyntiä ja vahvistaa lisenssineuvotteluissa myyjän asemaa. Patentti herättää myönteisen mielikuvan tuotteesta ja yrityksestä.

Yksinoikeus ammattimaiseen hyödyntämiseen 

Patentti on teknisten keksintöjen suojamuoto. Yleisesti voidaan sanoa, että patenteilla suojataan tuotteeseen, laitteeseen, aineeseen tai yhdisteeseen, valmistus- tai käyttömenetelmään liittyviä uusia ja keksinnöllisiä, konkreettisia ja toistettavissa olevia ratkaisuja.

Patentilla tarkoitetaan lakiin perustuvaa, valtiovallan myöntämää yksinoikeutta tietyn keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen tiettynä aikana. Hyödyntämisellä tarkoitetaan esim. keksinnön mukaisen tuotteen valmistusta, myyntiä ja vuokrausta tai tietyn valmistusmenetelmän käyttämistä. Patentista huolimatta keksinnön mukaisen tuotteen saa kuka tahansa valmistaa omaan käyttöönsä, mikäli ei käytä tuotetta kaupallisesti tai ammattimaisesti.

Uutuus on edellytys

Patentoinnissa uutuus on ehdoton edellytys. Asia on julkinen, jos tuote tai idea on siten esitetty, että kuka tahansa on voinut saada siitä tietoa. Esimerkiksi esittelyt, painetut esitteet tai internetissä ja lehdissä kirjoitetut jutut tuotteesta kumoavat uutuuden, eikä patenttia voida enää myöntää. Ennen patenttihakemuksen jättämistä keksintöä tai uutuustuotetta ei siis tule julkistaa.

Keksinnön uutuutta voidaan tutkia alustavasti Internetin välityksellä esim. http://fi.espacenet.com tai www.delphion.com. Uutuutta voi tutkia myös Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH), keksintöasiamiesten ja innovaatioasiantuntijoiden (ELY-keskuksissa) tai innovaatioasiamiesten (yliopistoissa) avulla.

Patenttihakemuksen muoto ja kieli ovat maallikolle vaikeita ymmärtää. Sen vuoksi asiantuntijan eli patenttiasiamiehen käyttö on suositeltavaa.

Patentointi on kallista

Patentointi on kallista. Kotimainen patenttihakemus asiamiehen tekemänä maksaa noin 1700–5000 euroa. Lisäksi patentin voimassa pitämiseksi tulee maksaa vuosimaksua. Kustannukset nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin, jos aikoo patentoida tuotteen vientimarkkinoille. Pienemmät keksinnöt voi suojata hyödyllisyysmallilla eli ns. pikkupatentilla. Hyödyllisyysmallin tuottama suoja on rajatumpi, mutta maksut ovat toisaalta pienemmät.

Oikeuksia valvottava itse

Patentointi kannattaa jättää tekemättä, jos keksinnön arvioitu elinikä on lyhyt. Tällöin saattaa olla parempi keskittyä viemään tuote markkinoille ennen kilpailijoita, eikä käyttää aikaa ja rahaa patentointiin. Joskus keksinnön liiketaloudellinen arvo on pieni verrattuna patentointikustannuksiin.  

Mikään viranomainen ei valvo, että patenttioikeuksia kunnioitetaan, vaan se on tehtävä itse. Patenttirikkomuksista patentinomistajan tulee olla yhteydessä rikkojaan. Tarvittaessa hänen on huolehdittava eduistaan oikeusteitse. Patenttioikeusriidat ovat yleensä kalliita, pitkäkestoisia ja lopputulos on epävarma.

Työsuhdekeksinnöt

Patentteja koskevassa laissa on yleisesti määritelty patentin kuuluvan keksinnön keksijälle, joka kuitenkin voi siirtää oikeutensa myös toiselle. Poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat keksinnöt, jotka syntyvät työsuhteessa ja joihin työnantaja voi erillisen työsuhdekeksintölain nojalla saada oikeuden.

Työnantajan oikeus keksintöön voi syntyä, kun työntekijä työssään tekee Suomessa patentilla suojattavissa olevan keksinnön, joka nimenomaisesti kuuluu työnantajan toimialaan tai jos keksintö syntyy tehtävässä, joka on nimenomaisesti työntekijälle annettu. Työnantajalla on tällaisissa tilanteissa oikeus päättää ottaako hän oikeuden hakea patenttia Suomessa tai jossain muualla vai onko riittävää, että työnantaja saa esimerkiksi tietyn käyttöoikeuden kyseiseen keksintöön. Kuitenkin on huomattava, että tilanteissa, joissa työnantaja lainsäädännön tai sopimuksen perusteella saa oikeuden työntekijän tekemään keksintöön, on työntekijällä oikeus saada tästä kohtuullinen korvaus.


Lisätietoja


Päivitetty 25.6.2014