Koeaika - Työoikeuden kysymyksiä - Työnantajan ABC - yrittajat.fi

Etsi

Koeaika

Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva harkinta-aika, joka antaa työnantajalle ja työntekijälle oikeuden purkaa työsopimus välittömästi koeajan puitteissa ilman erityisiä työsuhteen päättämisperusteita.

Työsopimuksessa on oltava määräys koeajasta, jos siihen halutaan vedota. Pelkkä viittaus työehtosopimukseen ei riitä, vaikka työehtosopimuksessa olisikin määräyksiä koeajasta.

Koeaikamääräys voidaan sopia aina toistaiseksi voimassaolevaan työsopimukseen sekä myös määräaikaiseen työsopimukseen.

Toistaiseksi voimassaolevassa työsopimuksessa koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden.

Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta.

Jos sovellettavassa työehtosopimuksessa on laista poikkeavia määräyksiä koeajasta, on näitä määräyksiä noudatettava.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsuhde päättyy tällöin välittömästi. Purkaminen ei kuitenkaan saa tapahtua syrjivillä tai epäasiallisilla perusteilla.

Peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tilanteessa uuteen määräaikaiseen työsopimukseen ei voida ottaa koeaikaa, elleivät työtehtävät muutu olennaisesti. Työtehtävän muutokseen kesken työsuhteen voidaan sopia koeaika, jos työtehtävät muuttuvat olennaisesti. Tehtävämuutoksen yhteydessä koeaikamääräykseen vetoaminen tarkoittaa sitä, että työntekijä palaa entiseen tehtävään.

  • Työnantaja oli purkanut koeajaksi tehdyn työsopimuksen työntekijän terveyteen kohdistuneiden aiheettomien epäilyjen johdosta. Kun työsopimus oli sitten purettu epäasiallisilla perusteilla hyväksyttiin työntekijän työsopimuksen purkamiseen perustuva vahingonkorvausvaatimus. KKO:1980-II-110.
  • Työntekijä oli jonkin ajan kuluttua työsuhteen päättymisestä tehnyt työnantajan aloitteesta uuden työsopimuksen samanlaisista tehtävistä. Uudessa sopimuksessa oli neljän kuukauden koeaikaa koskeva ehto. Ehto katsottiin työntekijää sitovaksi. KKO:1995:103.
  • Työntekijän kanne koeajaksi tehdyn työsopimuksen purkamisesta vaadittua vahingonkorvausta koskevassa jutussa hylättiin, kun ei ollut ilmennyt että työnantaja olisi purkanut työsopimuksen työsopimuslain 17 §:n 3 mom. vastaisesti tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. KKO:1979-I-1 ja 1979-II-115. Ks. Myös KKO:1981-II-165.

 

Koeajan pidentäminen työntekijän poissaolon vuoksi

Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohde, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. 

Kalenteripäivien ei tarvitse kertyä yhdenjaksoisesta poissaolosta, vaan työkyvyttömyydestä tai perhevapaista johtuvat poissaolopäivät lasketaan yhteen. Päiviä, joina työntekijä on ollut työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta riippumatta töissä, ei huomioida.

Koeaika ei pitene automaattisesti, vaan työnantajan on ilmoitettava koeajan pidentämisestä työntekijälle ennen koeajan päättymistä.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työntekijä on ollut koeajalla poissa työstä sairauden vuoksi 29 kalenteripäivää. Työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa. Jos työntekijä on ollut poissa 30 kalenteripäivää, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella 14.9.2017 saakka. Tällöin työnantajan on ilmoitettava asiasta työntekijälle viimeistään 14.8.2017.

Kalenteripäiviä laskettaessa huomioidaan kaikki työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät, mukaan lukien vapaapäivät.

  • Esimerkki: Työntekijä tekee viisipäiväistä viikkoa. Hän on sairauden vuoksi poissa työstä torstain ja tiistain välisen ajan ja palaa työhön keskiviikkona. Kalenteripäiviä kertyy kuusi kappaletta. Jos työntekijä olisi poissa maanantaista perjantaihin eli ”koko viikon” palaten töihin seuraavana maanantaina, kalenteripäiviä kertyisi seitsemän.

Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa vain sellaisten työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvien kalenteripäivien perusteella, jotka kohdistuvat koeajalle.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työntekijä on ollut poissa työstä työkyvyttömyyden vuoksi 20.7.–21.8.2017 eli yhteensä 33 päivää. Koska työkyvyttömyysjaksosta koeaikaan kohdistuu kuitenkin vain 27 kalenteripäivää, työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa.

Koeajan pidentäminen on siten mahdollista vain, jos työkyvyttömyydestä tai perhevapaista johtuvia poissaoloja on alun perin sovitulla koeajalla vähintään 30 kalenteripäivää. Mikäli näin on, koeaikaa voidaan pidentää uudelleen, jos työntekijän työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyviä kalenteripäiviä kertyy toiset 30 kappaletta.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 15.2.2017 ja päättyy 14.8.2017. Työntekijä on ollut koeajalla poissa työstä sairauden vuoksi 58 kalenteripäivää. Koska 30 kalenteripäivää täyttyy, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella 14.9.2017 asti ilmoittamalla tästä työntekijälle viimeistään 14.8.2017. Työntekijän työkyvyttömyys jatkuu ”pidennetyn koeajan” aikana vielä kaksi kalenteripäivää (58 + 2). Koska toiset 30 kalenteripäivää täyttyy, työnantajalla on jälleen oikeus pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella 14.10.2017 asti ilmoittamalla tästä työntekijälle viimeistään 14.9.2017.

Pidemmissä poissaoloissa voidaan lähteä siitä, että työnantaja ilmoittaa koeajan pidentymisestä ottaen huomioon poissaolon arvioidun keston. Hallituksen esitys on tältä osin epäselvä, mutta säännöstä ei ole perusteltua tulkita niin, että työnantaja joutuisi ilmoittamaan koeajan pidentymisestä aina 30 päivän välein tilanteissa, joissa on etukäteen tiedossa poissaolon arvioitu kesto.

  • Esimerkki: Koeaika on alkanut 1.1.2017 ja päättyy 30.6.2017. Työntekijä ilmoittaa jäävänsä perhevapaalle 30.3.2017 alkaen 30.1.2018 saakka (n. 10 kk). Edellä mainittuun ajanjaksoon sisältyy kymmenen täyttä 30 kalenteripäivän jaksoa. Näin ollen työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kymmenellä kuukaudella 30.4.2018 asti. Tästä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään 30.6.2017 eli ennen alkuperäisen koeajan päättymistä. 

Mikäli työntekijä palaa perhevapaalta ilmoittamaansa aikaisemmin, on tämä huomioitava määritettäessä koeajan päättymistä.

Varsin monimutkaiselta vaikuttava sääntely voidaan tiivistää nyrkkisäännöksi: koeaika jatkuu työntekijän palattua töihin yhtä monella kuukaudella kuin työntekijä on ollut poissa työstä sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Käytännön soveltamistilanteessa on päivät kuitenkin laskettava tarkasti. Lisäksi työnantajan on muistettava ilmoittaa koeajan pidentymisestä.