Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvasta | Yrittajat.fi
Yrittäjät > Helsingin Yrittäjät > Helsingin Yrittäjät - Lauttasaari ry > Yrittajan Abc > Yrittaja Ihmisena > Yrittajan Toimeentuloturva > Tyottomyys

Etsi

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvasta

 

Yrittäjän työllistäessä samassa taloudessa asuvan perheenjäsenensä on hyvä olla perillä työllistämisen vaikutuksesta perheenjäsenen työttömyysturvaan.

Työttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä vailla olevalla ja sitä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Työttömänä pidetään lähtökohtaisesti henkilöä, joka ei ole työsuhteessa tai päätoimisesti työllisty yrittäjänä. Yrittäjän perheenjäsenen saattaa palkkatyöstä työttömäksi jäädessään menettää oikeuden työttömyysetuuteen perheessä harjoitetun yritystoiminnan ja hänen siihen osallistumisen vuoksi. Pelkkä yrityksen omistaminen, yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuminen tai perhesuhde yrityksen omistajan kanssa ei kuitenkaan tee henkilöstä yrittäjää. 

 

Milloin perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa?

Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvassa henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Lisäksi yrittäjäksi katsotaan yrityksen osaomistaja. Osaomistajan määritelmän kautta myös yrittäjän perheenjäsen saatetaan katsoa yrittäjäksi työttömyysturvassa, vaikkei hän omistaisi yrityksestä mitään. Tällöin hänen työttömyysetuushakemuksensa ratkaistaan yrittäjiä koskevien sääntöjen pohjalta.

Osaomistajana pidetään ensinnäkin henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä perheenjäsentensä kanssa yhdessä on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä taikka muutoin vastaava määräämisvalta.

Lisäksi osaomistajana pidetään henkilöä, joka ilman johtavaa asemaa työskentelee yrityksessä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta, osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräysvalta.

Edelleen, jos yritystoimintaa ei harjoiteta osakeyhtiön nimissä, osaomistajaksi katsominen edellyttää, että henkilö työskentelee yrityksessä t. yhteisössä (esim. ay, ky, osuuskunta), jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään taikka hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on edellisiä kahta kohtaa vastaava määräysvalta.

Johtavassa asemassa olevaksi henkilöksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen tai vastaavassa asemassa oleva henkilö. Hallituksen varajäsenen ei yleensä katsota olevan johtavassa asemassa, ellei hän tosiasiallisesti osallistu hallitustyöskentelyyn. Perheenjäseniksi puolestaan katsotaan varsinaisen yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat puoliso, lapset ja lapsenlapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat.

Mikäli henkilö edellä mainituin perustein katsotaan yrityksen osaomistajaksi, pidetään häntä työttömyysturvassa yrittäjänä riippumatta siitä, missä asemassa hän on työtä yrityksessä tehnyt. Yrittäjäksi katsominen edellyttää kuitenkin, että henkilö työskentelee yrityksessä. Pelkkä yrityksen omistaminen, yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuminen tai perhesuhde yrityksen omistajan kanssa ei kuitenkaan tee henkilöstä yrittäjää.

Yrittäjästatus voi myös muuttua työttömyysturvassa henkilön omistuksesta tai johtavasta asemasta yrityksessä luopumisen, avioeron sekä varsinaisen yrittäjän kanssa samasta taloudesta pois muuttamisen johdosta.

 

Osaomistaja-yrittäjän oikeus työttömyysturvaan

Yrittäjällä on oikeus työttömyysetuuteen, kun hän on todisteellisesti lopettanut yritystoimintansa. Osaomistajayrittäjän osalta lähtökohta on sama, kuin varsinaisella yrittäjällä eli työttömyysturvan saamiseksi tulisi koko yritystoiminta lopettaa. Pelkkä osaomistajayrittäjän työskentelyn lopettaminen ei siis riitä.

Yritystoiminnan lopettamista ei osaomistajayrittäjän osalta kuitenkaan edellytetä, jos

  1. henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti (saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa, hänen katsotaan edelleen olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä yrityksessä ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty);
  2. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena (yritystoiminta, jota luonnonolosuhteista johtuen on mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa) ja toimintakausi on päättynyt;
  3. henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja hän on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan kahden vuoden tarkastelujakson aikana;
  4. henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta;
  5. henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta;
  6. henkilö on lomautettu kokoaikaisesti ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen;
  7. henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan työsopimuslaissa (TSL 2:12.2 §, ensimmäinen virke) tarkoitetusta syystä ja yrityksessä on myös vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä; tai
  8. henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin työttömyysturvalaissa (TTL 5:7.1 §) tarkoitettu yritystoiminnan olennaisuutta osoittava työtulon määrä eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.
  • Edellä mainittuja poikkeuksia 3-8 sovelletaan perheenjäseneen, jolla itsellään ei ole eikä kahden edellisen vuoden aikana ole ollut vähintään 15 prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta eikä muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Edellä mainittujen poikkeusten 6 ja 7 soveltaminen edellyttää lisäksi, että perheenjäsen on vakuutettu muun lain kuin yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti.

 

Työttömyysetuudet

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saadakseen tulee myös osaomistajayrittäjän liittyä yrittäjäkassan jäseneksi.  Ansiopäivärahaan oikeuttava jäsenyysaika yrittäjäkassassa on vähintään 15 kuukautta.

Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyvä osaomistajayrittäjä voi kuitenkin saada palkansaajasäännösten mukaista päivärahaa, jos yritystoiminta lakkaa yritystoiminnan ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Edellä mainitun niin sanotun jälkisuoja-ajan säilyminen edellyttää, että palkansaajakassasta eroaminen ja yrittäjäkassaan liittyminen tapahtuu kuukauden sisällä.

Jälkisuoja-ajan jälkeen osaomistajayrittäjällä on oikeus yrittäjiä koskevien säännösten mukaiseen ansiopäivärahaan aikaisintaan kerrytettyään 15 kuukauden jäsenyysajan yrittäjäkassassa. Mikäli palkansaajastatukselta yrittäjästatukseen siirtyvä henkilö vaihtaa välittömästi palkansaajakassasta yrittäjäkassaan, ei hänelle tule katkoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä.

Mikäli henkilö ei täytä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksiä eli yleensä ei ole työttömyyskassan jäsen, voi hän saada Kelan maksamia peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on yrittäjän työssäoloehdon täyttäminen, eli työskenteleminen edellisten 48 kuukauden aikana vähintään 15 kuukauden ajan yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista (YEL -vakuutuksen vuositulon tai TyEL-palkan on oltava vähintään 12 325,56 e/vuosi).  Peruspäivärahaa maksetaan myös enintään 500 päivältä.

Työmarkkinatukea maksetaan ensi kertaa työmarkkinoille tulevalle sekä työttömälle, joka ei täytä työssäoloehtoa. Lisäksi sitä maksetaan työttömälle, joka ei voi enää saada perus- tai ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen. Tuen suuruuteen vaikuttavat omien tulojen lisäksi myös puolison tulot. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu.

Lisätietoa: SYT-kassa, AYT-kassa ja Kela