Yrittäjä ja julkiset hankinnat - Yritystoiminnan ABC - yrittajat.fi
Yrittäjät > Helsingin Yrittäjät > Helsingin Yrittäjät - Lauttasaari ry > Yrittajan Abc > Yritystoiminnan Abc > Julkiset Hankinnat Ja Kilpailutus

Etsi

Julkiset hankinnat

Laki julkisista hankinnoista (hankintalaki) ja laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintamenettelystä sisältävät säännökset, joiden mukaisesti julkiset hankinnat tulee tehdä. Näitä lakeja sovelletaan kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kansalliset kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa, käyttöoikeussopimuksissa ja suunnittelukilpailuissa 60 000 euroa, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen sekä eräiden työvoimapalvelujen osalta 400 000 euroa ja rakennusurakoiden osalta 150 000 euroa. Isojen, EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen toteuttamisesta on laissa erilliset säännökset. EU-kynnysarvot tarkistetaan kahden vuoden välein ja ne ovat 2016 tavara- ja palveluhankinnoissa valtion keskushallintoviranomaisten osalta 135 000 euroa ja muiden hankintayksiköiden osalta 209 000 euroa sekä rakennusurakoiden osalta 5 225 000 euroa.

päivitetty 17.1.2017

 

Tarjouspyynnön ilmoitusvelvollisuus

Julkisten hankintojen avoimuuden periaatteen mukaisesti hankinnasta tulee tiedottaa avoimesti ja riittävän laajasti. Kaikkia hankintalain mukaan kilpailutettavia hankintoja koskevat hankintailmoitukset tulee julkaista sähköisessä HILMA- järjestelmässä. EU-kynnysarvot ylittävät ilmoitukset julkaistaan myös EU:n laajuisesti Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (S-sarja) sekä TED -tietokannassa. Yritykset saavat ilmoitussivuilta tiedon hankintamenettelyn aloittamisesta sekä ennakkotietoa tulevista hankinnoista. Hankinnasta julkaistava ilmoitus sisältää tarjouspyynnön tai tiedon siitä, mistä varsinaisen tarjouspyynnön voi pyytää. Tarjouspyyntö voidaan toimittaa kirjallisena tai hankintayksikkö voi asettaa tarjouspyyntöasiakirjat toimittajien saataville sähköisiä keinoja käyttäen. Tarjouspyyntö on lähetettävä kaikille ehdokkaille samanaikaisesti. Valmisteilla olevan hankintalain yhtenä tavoitteena on lisätä sähköisten hankintojen käyttöä kaikissa hankinnoissa.

Tarjousten jättämisen vähimmäismääräaika riippuu siitä onko kysymyksessä EU-kynnysarvot ylittävä hankinta vai pienempi, kansalliset kynnysarvot ylittävä hankinta. EU-hankintojen osalta tarjousten jättämisajat on säännelty laissa. Kansallisten hankintojen kilpailutuksessa tarjoajalle on varattava hankinnan laajuus ja laatu huomioon ottaen kohtuullinen aika tarjouksen tekemiseen.​

Hankintamenettelyt

Hankintamenettelynä käytetään usein avointa menettelyä, jolloin hankintayksikön tulee toimittaa tarjouspyyntö kaikille halukkaille tarjoajille. Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouspyyntö lähetetään vain niille ehdokkaille, jotka hankintayksikkö on valinnut tarjousmenettelyyn.  Sähköisen huutokaupan toteutukseen ja dynaamiseen hankintajärjestelmään liittyvät asiakirjat on saatavissa hankintayksiköltä vain sähköisesti. Puitejärjestely ei ole erillinen menettely, vaan se toteutetaan yleensä käyttäen avointa tai rajoitettua menettelyä.

Tarjouksen tekeminen

Tarjous on toimitettava hankintayksikölle tarjouspyynnössä ilmoitettuun osoitteeseen, pyydetyllä tavalla ja annetussa määräajassa. Vastuu tarjouksen toimittamisesta oikein on tarjouksen tekijällä.  Hankintalain mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus hylätä myöhästynyt tarjous. Tarjouksen tulee olla tarkasti tarjouspyynnön mukainen. Vaatimus on ehdoton ja koskee niin tarjoajan soveltuvuutta, tarjouksen sisältöä, pyydettyjä asiakirjoja kuin myös tarjouksen liitteitä. Tarjous on sitova ja velvoittaa tekijäänsä. Tarjouksessa esitetty hinta on lopullinen eikä sitä voi muuttaa eikä hankintayksikkö voi siitä tinkiä.

Tarjoajalla ei lähtökohtaisesti ole mahdollisuutta täydentää puutteellista tarjoustaan tarjousajan umpeuduttua. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarkennuksia tarjouksiin saadakseen tarjoukset vertailukelpoisiksi. Siinä tapauksessa, että hankinnan määrityksestä on puuttunut jokin pieni osa, voidaan siitä pyytää kaikilta ehdokkailta täydennys tarjoukseen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että kaikki tarjoajat saavat tiedon samanaikaisesti. Yhdellekään tarjoajalle ei saa antaa mahdollisuutta parantaa tarjoustaan lisäselvitysten avulla. Hankintayksikölle toimitetusta tarjouksesta tai asiakirjasta tulee julkinen sen jälkeen, kun hankintapäätös tai ratkaisu asiassa on tehty. Poikkeuksena tästä ovat liike- ja ammattisalaisuudet, jotka on aina pidettävä salassa. Valintaperusteet tulee kuitenkin ilmoittaa osallistujille. Tarjoajan on hyvä tarjouksessaan ilmoittaa salassa pidettävät tiedot ja mahdollisuuksien mukaan antaa ne erillisellä liitteellä.

Tarjoajan kelpoisuus

Tarjoajien kelpoisuuden arviointi tapahtuu ennen tarjousten arviointia. Jos tarjouspyynnössä on annettu vähimmäisehtoja tarjoajan kelpoisuudelle, tulee hankintayksikön hylätä sellainen ehdokas, joka ei täytä näitä ehtoja. Kelpoisuuden määrittäminen on usein tarpeen silloin, kun vaaditaan erityisosaamista tai riittävää toimituskykyä. Tällöin esimerkiksi tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne, sekä tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys voivat tulla kysymykseen hyväksyttyinä vähimmäisvaatimuksina. Esitettyjen vaatimusten tulee liittyä ehdokkaan todelliseen kykyyn toteuttaa hankinta, ja niiden tulee olla järkevässä suhteessa hankinnan luonteeseen ja laatuun. Kaikki kelpoisuusehdot täyttävät tarjoajat hyväksytään tarjouskilpailuun, ellei kyseessä ole menettely, jossa tarjoajien määrää voidaan rajoittaa ja siitä on ilmoitettu tarjouspyynnössä.

Tarjousten vertailu ja valintaperusteet

Tarjous voidaan valita joko kokonaistaloudellisen edullisuuden tai halvimman hinnan perusteella. Valintaperuste tulee selkeästi ilmoittaa hankintailmoituksessa, tai tarjouspyynnössä. Jos valintaperustetta ei ole ilmoitettu, on hankintayksikkö, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, velvollinen valitsemaan hinnaltaan halvimman tarjouksen.

Laissa ei yksiselitteisesti määritellä, mitä kokonaistaloudellisella edullisuudella tarkoitetaan. Se on käytännössä yleisin valintaperuste. Kun valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, on hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä mainittava kaikki vertailuperusteet, joilla tarjouksia arvioidaan. Vertailuperusteet eivät saa sisältää syrjiviä tai jotain tarjoajaa suosivia seikkoja ja niiden tulee riittävällä tavalla liittyä hankinnan kohteeseen. EU-kynnysarvon yli olevissa hankinnoissa pääasialliset hyväksytyt vertailuperusteet on lueteltu laissa. Kansallisten sääntöjen mukaan kilpailutettavissa hankinnoissa ja hankintalain liitteenä olevan, ns. liite B:n mukaisissa hankinnoissa voidaan hankinnan toteutukseen liittyviä edellytyksiä ilmoittaa vertailuperusteina melko vapaasti. Liite B sisältää mm. terveys- ja sosiaalipalveluhankinnat.

EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa on hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettava kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta myös niiden painoarvo tai painoarvojen kohtuullinen vaihteluväli. Jos tämä ei ole perustellusti mahdollista, tai kysymys on kansallisesta hankinnasta, voidaan vertailuperusteet ilmoittaa tärkeysjärjestyksessä. Tarjousten vertailussa on otettava huomioon kaikki tarjouspyynnössä mainitut vertailuperusteet. Mitään tarjouspyynnössä mainitsemattomia, ulkopuolisia perusteita ei toisaalta saada ottaa huomioon.

Hankintapäätös

Hankintayksikön on viipymättä tiedotettava tarjouskilpailuun osallistuneille tekemästään ratkaisusta ja ratkaisun perusteluista. Päätökseen on liitettävä ohjeet hankintaoikaisun tekemisestä ja muutoksenhausta markkinaoikeuteen. Päätös liitteineen annetaan tiedoksi tarjoajalle hänen hankintayksikölle ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Päätös voidaan myös antaa tiedoksi tavallisella kirjeellä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon sähköisesti lähetetystä päätöksestä sinä päivänä kun se on luettavissa hänen vastaanottolaitteessaan ja kirjeellä lähetetystä päätöksestä, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Hankintamenettelyssä annettuun päätökseen voi hakea muutosta tekemällä hankintaoikaisuvaatimuksen hankintayksikölle ja valittamalla päätöksestä markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisuvaatimus ja valitus markkinaoikeuteen ovat toisistaan erillisiä ja riippumattomia oikeusturvakeinoja. Oikaisuvaatimuksen tekemiselle varattu 14 vuorokauden määräaika kuluu siten samanaikaisesti markkinaoikeudelle tehtävää valitusta koskevan määräajan kanssa.

Hankintaoikaisu

Hankintaoikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä hankintalain mukaan kilpailutettujen hankintojen, että alle kansallisten kynnysarvojen jääviä hankintoja koskevien hankintapäätösten osalta.   Hankintalakia ei kuitenkaan sovelleta alle kansallisten kynnysarvojen jääviin hankintoihin muulta osin. Hankintaoikaisuvaatimus osoitetaan samalle hankintayksikölle, joka teki päätöksen.

Hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen myös omasta aloitteestaan 60 päivän kuluessa hankintapäätöksestä. Se voi poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa hankintamenettelyssä tehdyn muun ratkaisun ja ratkaista asian uudelleen, jos aiempi ratkaisu perustui virheelliseen lain soveltamiseen.

Mikäli päätös muuttuu hankintaoikaisun johdosta, hävinnyt osapuoli voi valittaa siitä edelleen markkinaoikeuteen. Ellei päätös muutu, siitä ei voi tehdä jatkovalitusta markkinaoikeuteen.

Valitus markkinaoikeuteen

Valitus markkinaoikeuteen tehdään kirjallisesti ja siihen tulee liittää tarvittavat asiakirjat, yleensä valituksenalainen päätös, tarjouspyyntö ja tarjous. Saatuaan valituksen, markkinaoikeus lähettää sen lausunnolle kyseiselle hankintaviranomaiselle sekä yleensä myös voittaneelle tarjoajalle. Näiltä saadut lausunnot lähetetään puolestaan vastinetta varten valittajalle. Yleensä kirjeenvaihto päättyy tähän ja markkinaoikeus tutkii asian suullista käsittelyä pitämättä.

Päätöksessään markkinaoikeus voi:

kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; taikka
määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa markkinaoikeus voi lisäksi

määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen,
määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja
lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua

Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi, jos 1.-3. kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Markkinaoikeuden päätöksestä voidaan valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hankintasopimus

EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan pääsääntöisesti tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi. Kansallisissa hankinnoissa vastaavaa odotusaikaa ei ole asetettu.

Hankintasopimus perustuu tarjouspyyntöön ja voittaneeseen tarjoukseen. Hankintasopimus tarkoittaa kilpailutuksessa sovittujen ehtojen kirjaamista, eikä hankintasopimuksella lähtökohtaisesti voida sopia muunlaisista ehdoista. Tarjoajan kannalta voivat ongelmallisiksi muodostua esimerkiksi laskujen maksuajat ja useamman vuoden kestävän sopimuksen osalta hintojen korottaminen. Uusissa JYSE 2014 -ehdoissa on aiempaa joustavammat ehdot hintojen muutokselle.

Lisätietoa julkisista hankinnoista

Yleiset sopimusehdot

  • Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot tavarahankinnoissa (JYSE tavarat 2014)
  • Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE palvelut 2014)
  • Julkisen hallinnon IT –hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2007)
  • Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot, KSE 1995
  • Kone- ja kuljetuspalveluiden hankinnan yleiset ehdot, KE 2008

Julkaisuja

  • Valtion hankintakäsikirja 2010 (Valtiovarainministeriö)
  • Kuntien yleiset hankintaohjeet (2010, Kuntaliitto)
  • Suunnittelupalvelujen hankintaopas (SKOL ry ja Rakennustieto)
  • Onnistunut julkinen ICT -hankinta (TIEKE)

Ympäristöystävälliset hankinnat

  • Ympäristötietokanta Hymonet
  • Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi julkisissa hankinnoissa
  • Julkisten hankintojen ympäristöopas