Pk-yritysbarometri: Kainuun pk-yritykset panostavat nyt tuotekehitykseen ja innovaatioihin

Syksyn Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuussa arviot työllisyyden ja investointien kehittymisestä sekä liikevaihdon (+3) ja kannattavuuden (+/-0) kehityksestä ovat Kainuussa myönteisemmät kuin lähimaakunnissa ja koko maan tasolla. Yleinen suhdannenäkymä on alueella laskenut, ollen -7, kun se Pohjois-Pohjanmaalla on -9 ja Pohjois-Savossa -11. Koko maan saldoluku on -10.

Pk-yritykset ja työllisyys
Yleisen suhdannenäkymän heikkenemisestä huolimatta kainuulaisten pk-yritysten seuraavan vuoden työllistämisodotukset ovat positiiviset (saldoluku +7). Saldoluku on jopa parantunut yhdeksän prosenttiyksikköä keväällä ennen koronakriisiä toteutetusta tutkimuksesta (saldoluku -2). Koko maassa työllistämisodotukset ovat lievästi negatiiviset (saldoluku -2).

Kainuulaisista yrityksistä 42 % nostaa työvoiman saatavuuden kolmen pahimman yrityksen kehittämistä estävän tekijän joukkoon, kun koko maassa osuus on 27 %. Vain yleinen suhdanne-/taloustilanne nähdään Kainuussa merkittävämpänä esteenä kehittämiselle (50 % Kainuussa ja 62 % koko maassa).

Vastaajista 36 prosenttia näkee henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen olevan kolmen tärkeimmän kehittämistarpeen joukossa (koko maa 34 prosenttia), edellä on vain markkinointi ja myynti 48 prosentin osuudella (koko maa 52 prosenttia).

– Koronan vaikutukset Kainuun elinkeinoelämään näyttää olevan toistaiseksi vähäisempiä kuin muualla, toteaa Pasi Loukasmäki Kainuun ELY-keskuksesta. On myös hienoa huomata, että monet yritykset ovat käyttäneet hiljentyneen ajan kehittämällä toimintaansa ja löytäneet uusia toimintatapoja, jatkaa Loukasmäki.

Investointien arvot ja innovaatiot
Kainuulaisten pk-yritysten investointihalukkuus on kehittymässä parempaan suuntaan. Investointien arvon saldoluku on Kainuussa -10, kun se koko maassa -13. Innovaatiot ja tuotekehitys on Kainuussa vahvassa nousussa, saldoluku on +24, kun se koko maassa on +13 ja naapurimaakunnissakin maltillisesti koko maan tasolla.

Yritysten rahoitustarpeet
Kainuulaisilla yrityksillä rahoitustarpeet eivät ole kasvaneet yhtä paljon kuin muualla valtakunnassa. Muualla Suomessa koronakriisi on vaikeuttanut yritysten liiketoimintaa Kainuuta enemmän, jonka vuoksi yritykset ovat hakeneet kasvavissa määrin käyttöpääomalainaa pankista, jotta ne selviävät koronan aiheuttamien vaikeuksien yli.

Kainuussa rahoituksen pääasiallisina käyttötarkoituksina ovat olleet kone- ja laiteinvestoinnit sekä kehittämishankkeet. Kainuulaiset yritykset aikovat myös seuraavan vuoden aikana investoida ja kehittää toimintaansa selvästi muuta maata enemmän.

Rahoituksen järjestämisen suhteen tilanne on parantunut. Hyvin harva yritys kokee rahoituksen järjestymisen ongelmaksi. Vielä vuosi sitten noin puolet ilman rahoitusta jääneistä yrityksistä kertoi pankkien kireiden vakuusvaatimusten olevan este rahoituksen järjestymiselle. Nyt enää 19 % kokee tämän ongelmaksi.

– Finnvera toi vuosi sitten markkinoille uuden pk-takauksen, joka näyttää helpottaneen vakuusongelmia Kainuussa, kertoo rahoituspäällikkö Stig Holmberg, Finnverasta.

Kasvuhakuisuus, kehittäminen ja toiminta ulkomailla
Kainuun kaikista pk-yrityksistä yli kolmannes on kasvuhakuisia (35 %). Voimakasta kasvua hakee 3 % yrityksistä. Yrityksistä 30 % pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa ja 27 %:lla ei ole lainkaan kasvutavoitteita. 5 % yrityksistä aikoo lopettaa toimintansa kokonaan seuraavan vuoden kuluessa.

Myynti ja markkinointi, henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä johtaminen nousevat tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi kainuulaisissa pk-yrityksissä. Pahimmiksi kehittämisen esteiksi nousevat yleinen suhdannetilanne, osaavan työvoiman heikko saatavuus sekä kilpailutilanne.

Kainuun pk-yrityksistä 16 %:lla on vientiä tai toimintaa ulkomailla, koko Suomessa 22 %:lla. Palvelujen vienti on jonkin verran heikentynyt, palveluja vie 25 % vientiyrityksistä, kun vielä keväällä palvelujen vientiä oli 39 %:lla vientiyrityksistä.

Kansainvälistyminen
Kansainvälistymispalveluiden tarve on kasvussa Kainuussa. Jopa 14 % yrityksistä kertoo tarvitsevansa kansainvälistymispalveluja seuraavan 12 kk:n aikana. Käytetyimpiä kv-palveluita ovat olleet Business Finlandin ja Finnveran palvelut sekä ELY-keskuksen kv-palvelut.

Digitaaliset palvelut
Yritysten toiminnan digitalisoimisella haetaan yrityskuvan vahvistumista sekä uusien asiakasryhmien tavoittamista sekä asiakaspalvelun parantumista. Digitalisoitumisella nähdään positiivisia vaikutuksia myös kannattavuuden parantumiseen, liiketoimintaprosessien tehostumiseen sekä yhteistyön tiivistymiseen kumppaneiden kanssa.

Tällä hetkellä käytetyimpiä digitaalisia palveluita kainuulaisissa pk-yrityksissä ovat omat internet -sivut, sosiaalisen median kanavat, pilvipalvelut sekä ostaminen verkossa. Tekoälysovellukset ja ohjelmistorobotiikan hyödyntäminen on nousussa ja koko maata aktiivisempaa. Verkkokaupan perustamista, pilvipalveluiden ja sosiaalisen media käyttöönottoa suunnitellaan yleisimmin seuraavan 12 kk:n aikana.

Yritykset ja korona
Kainuulaiset pk-yritykset pitivät tärkeimpinä väliaikaisina muutoksina työlainsäädäntöön ja verotukseen liittyen työsuhteen purun sallimista koeaikana tuotannollisella ja

taloudellisella perusteella, YT-lain vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentämistä 14 päivästä tai 6 viikosta 5 päivään sekä muita verojen maksulykkäyksiä. Koko maan otoksessa lomautusilmoitusajan lyhentämistä 14 päivästä 5 päivään pidettiin tärkeimpänä väliaikaisena muutoksena.

– Työlainsäädäntöön tarvitaan myös pysyviä muutoksia. Erityisesti paikallisen sopimisen tarve on korostunut kriisiaikana. Työehdoista pitäisi pystyä sopimaan yritys- tai työntekijäkohtaisesti. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen laajemmin olisi erittäin hyvä keino työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi, sanoo Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervonen.

Kainuulaisten pk-yritysten korona-aikaiset toimet eivät paljoakaan eroa koko maan yritysten vastaavista toimista. Koronan ensivaikutukset kolahtivat kuitenkin kainuulaisiin yrityksiin kovemmin kuin muilla alueilla. Koronan vuoksi liiketoiminta pysähtyi 42 %:lla yrityksistä (koko maa 31 %). Korona-aikana 4 % yrityksistä panosti verkkokauppaan, 9 % otti käyttöön uusia toimintatapoja ja 17 % teki turvallisuutta parantavia hankintoja. Jopa 24 % yrityksistä kehitti uusia tuotteita/palveluita ja 20 % uudelleenorganisoi työtään.

– Vaikka vaikeasta keväästä selvittiin kohtuullisesti, korona on yhä keskuudessamme ja sen kanssa pitää oppia elämään. Koronarajoitukset ja kysynnän heikkeneminen vaikuttavat lähes kaikilla toimialoilla. Teollisuudessa, rakentamisessa ja yleisesti vientivetoisissa yrityksissä vaikeudet ovat vasta alkamassa, jatkaa Tervonen.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Anu Tervonen, Kainuun Yrittäjät, p. 044 7287 100, anu.tervonen@yrittajat.fi
Rahoituspäällikkö Stig Holmberg, Finnvera Oyj, p. 0400 289720. stig.holmberg@finnvera.fi
Yksikön johtaja Pasi Loukasmäki, Kainuun ELY-keskus, p. 044 362 5888 pasi.loukasmaki@ely-keskus.fi

Pk-yritysbarometrin valtakunnalliset ja alueelliset raportit saatavilla Suomen Yrittäjät/Tutkimukset -sivulla https://www.yrittajat.fi/tutkimukset