Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Joka sukupolvelle riittää omansa

Taas meidät yllätettiin. Juuri kun itse kukin asettui odottelemaan kevään tuloa, ulkomaan matkaa, perhejuhlia tai vaikkapa uusia työtehtäviä, pieni viheliäinen, hengenvaarallinen Kiinasta lähtenyt virus muutti kertaheitolla kaikki suunnitelmat. On kuin suoraan scifi-elokuvasta.

Vielä alkuvuodesta puhuttiin, että kyse on asiasta, joka ei meitä juurikaan kosketa. Ei mennyt kauaakaan, kun muusta ei puhuttukaan ja pian myönnettiin, että kyse on maailmanlaajuisesta pandemiasta. On jouduttu tilanteeseen, jossa jokaisen liikkumista ja toimintaa rajoitetaan ja elinkeinoja suljetaan. On turvauduttu sellaisiin poikkeuslakeihin, joita ei ole sovellettu koskaan.

Ihmisiä kulkee hiljentyneillä kaduilla ja teillä hengityssuojaimet päällä. Ihmisiä sairastuu ja kuolee. Tällaista ei ole sitten sotavuosien koettu. Kauheinta tässä on se, että tauti voi olla kuolemaksi suurelle määrälle ihmisiä. Uskon, että kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja tekevät kaikkensa, että kriisistä selvittäisiin hengissä.    

Nuoret kokevat tämänkaltaisen kriisin ensimmäistä kertaa. Moni ei usko, että tämä on edes totta. Vanhemmat ikäpolvet ovat kokeneet sodan kauheudet, niukkuuden vuodet, massamuuton Ruotsiin ja suomettumisen ajan. On koettu suurtyöttömyyttä, levottomuuksia ja suurlakkoja.

Vähän nuoremmat kokivat 70-luvun öljykriisin, Neuvostoliiton hajoamisen, Berliinin muurin murtumisen, 90-luvun laman, pankkikriisin ja viimeksi finanssikriisin. Näistä seurasi paitsi taloudellisia katastrofeja, konkursseja, työttömyyttä, kodinmenetyksiä myös henkistä romahtamista.  Niitä laskuja maksettiin vuosikausia, eivätkä kaikki selvinneet niistä koskaan. Jokaisella sukupolvella on oma kriisinsä, mutta kriisit ovat erilaisia.  Tämä kriisi vaikuttaa paitsi henkeen ja terveyteen myös talouteen.

Näistä vuosista on selvitty sitkeydellä ja yrittämisellä. 90-luvulla meidät pelasti Nokia, joka oli sen aikakauden ihme. Verrattuna 90-luvun lamaan tai finanssikriisiin, meillä on sen jälkeen kasvanut yrittäjäsukupolvi, joka on tuottanut kymmeniätuhansia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yksinyrittäjien määrä on räjähtänyt. Tämä kansakunta elää ja hengittää pienten ja keskisuurten yritysten tahtiin.  Jokaisessa kriisissä on siemen johonkin uuteen. 

Koronaepidemia johtaa väistämättä lamaan. On arvioitu, että Suomen bruttokansantuote laskee pandemian seurauksena jopa yli 10 %. On pelättävissä konkursseja ja työttömyyttä. Suomen hallitus arvioi, että uutta velkaa on otettava yli 20 miljardia euroa. Nyt ei enää voida syytää rahaa etupainotteisesti uusiin kohteisiin siinä uskossa, että hyvä työllisyyskehitys rahoittaisi kustannuslisäykset. Olisi vastuutonta politiikkaa, että kriisin hoitamiseen otettaisiin uutta velkaa ilman, että mistään entisestä oltaisiin valmiita tinkimään. Velka on maksettava takaisin.

Tämäkin kriisi selätetään joskus. Jokainen toivoo, että sitä parempi mitä pikemmin. Silloin vauriot jäisivät pienemmiksi. Olemme kriisin jälkeen kokonaan uudessa maailmassa. Entiset opit on parasta heittää romukoppaan. Henkinen pandemia vaatii paljon hoitoa, mutta talouden vauriot voidaan korjata vain, mikäli olemme avoimia kokonaan uuteen ajatteluun niin politiikassa kuin taloudessa.               

Kimmo Hanhisalo