Etsi

Onko yleissitovuudella väliä?

Vaalikeskusteluissa tulee säännöllisesti esiin kysymys siitä, aikooko puolue puuttua työehtosopimusten yleissitovuuteen vai ei. Punavihreä puoluekenttä pääsääntöisesti torjuu yleissitovuuteen puuttumisen ja muutkin ainakin vaalien alla suhtautuvat kysymykseen varovaisesti.

Asia liittyy osaltaan työllisyysasteen nostamiseen eli siihen, mikä on työllisten osuus väestöstä. Kaikki puolueet, ainakin puheissaan, tavoittelevat työllisyysasteen nostamista, koska sillä tavalla parhaiten kyetään kattamaan ne kustannukset, joita nykyisen elintason ja palvelujen ylläpitäminen edellyttävät.

Helpot keinot työllisyysasteen nostamiseen on käytetty ja nyt pitäisi ottaa järeämmät keinot käyttöön ja puuttua mm. yleissitovuuteen, jonka on katsottu jäykistävän työmarkkinoita ja vaikeuttavan uusien työpaikkojen syntymistä.

Tavallinen äänestäjä on asiasta hämillään, eikä tiedä, mitä yleissitovuudella edes tarkoitetaan. Kaikki yrittäjätkään eivät ole perillä asiasta. Yksinyrittäjiä asia ei edes koske niin kauan, kuin yrityksessä ei ole ulkopuolista työvoimaa.

Kunkin alan työnantaja- ja työntekijäliitto solmivat työehtosopimuksen, jossa sovitaan palkoista, työehdoista, työajoista ja suuresta määrästä muita asioita. Mikäli työnantajayritys kuuluu työnantajaliittoon, sitoo solmittu työehtosopimus sitä kaikilta osin ns. normaalisitovana työehtosopimuksena.

Mikäli työnantajayritys ei kuulu työnantajaliittoon ja on ns. järjestäytymätön työnantajayritys, ei kyseisen alan työehtosopimus sido sitä muuten kuin palkkaa ja työoloja koskevien määräysten osalta. Yrityksen on siten noudatettava kyseisellä alalla tai vastaavassa työssä voimassaolevan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä. Tällaista työehtosopimusta kutsutaan yleissitovaksi työehtosopimukseksi.

Yleissitovassa työehtosopimuksessa lähtökohtana on sen pakottavuus, yksipuolinen velvoittavuus ja vähimmäisehtoluonne. Muilta kuin palkkaa ja työoloja koskevilta osin alan työehtosopimus ei sido työnantajaliittoon kuulumatonta yritystä, eikä yrityksellä ole velvollisuutta esim. tilittää työntekijöiden ay-jäsenmaksuja ammattiliitoille.

Jotta työehtosopimus voi olla yleissitova, täytyy sen olla edustava. Valtakunnallista työehtosopimusta voidaan pitää edustavana, kun kaikista asianomaisen alan työntekijöistä noin 50% työskentelee sellaisten työnantajien palveluksessa, jotka ovat lain mukaan sidottuja kyseiseen työehtosopimukseen.

Työntekijöiden järjestäytymisaste on laskenut v. 2013-2017 5,1 prosenttiyksikköä ja lasku kiihtyy edelleen.  Ammattiliittoon kuuluminen ei enää kiinnosta yhtä paljon kuin aiemmin. Mikäli kehitys jatkuu, mennään pian alle 50 %:n ja se merkitsee sitä, että monella alalla ei ole enää ns. yleissitovaa työehtosopimusta, koska alle puolet enää kuuluu ammattiliittoon.    

Suurin osa suomalaisista työnantajayrityksistä on järjestäytymättömiä, mutta työehtosopimusten yleissitovuuden vuoksi niiden on noudatettava sellaista työehtosopimusta, jonka tekemiseen ne eivät ole voineet vaikuttaa ja jonka muut ovat tehneet.

Järjestäytymätön työnantajayritys ei saa soveltaa yleissitovaan työehtosopimukseen mahdollisesti sisältyviä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja joustoja, mutta on kuitenkin sidottu työehtosopimuksen velvoittaviin määräyksiin. Suomen kaltaista yleissitovuutta ei ole meidän kilpailijamaissamme. Aika vähän vaalikeskusteluissa on asiaa kuitenkin käsitelty. Ehkä siksi, että puolueissa tiedetään, että asialle pitäisi tehdä jotain, mutta rohkeus puuttuu.   

 

Kimmo Hanhisalo

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
hallituksen puheenjohtaja

Kimmo Hanhisalo