Etsi

Suomi on liian lakkoherkkä maa

Nyt kun työntekijäjärjestöt ovat toimeenpanneet poliittisia lakkoja hallituksen ns. aktiivimallia vastaan, on hyvä luoda katsaus lakko-oikeuteen laajemmaltikin. Poliittinen lakko ei kohdistu työnantajaan tai yrityksiin vaan maan hallitukseen. Poliittinen lakko aiheuttaa vahinkoa kuitenkin juuri yrityksille, joilla ei ole mitään tekemistä aktiivimallin kanssa. Tämä on yritysten kannalta kohtuutonta. Poliittiset lakot on kokonaan kielletty useissa Euroopan maissa ja Pohjoismaissakin poliittiset lakot on hyväksytty vain rajoitetusti. Meillä ne sen sijaan ovat sallittuja. Ei ole oikein ajaa omia poliittisia tavoitteitaan työvelvoitetta laiminlyömällä eikä käyttää lakkoa oppositiopolitiikan välineenä. Poliittinen protestointi ei kuulu työpaikoille. Mielipiteensä voi ilmaista vaaleissa.
Työtaisteluoikeus ja lakko-oikeus ovat työntekijöiden työtaisteluoikeuteen kuuluvia oikeuksia. Lakko on sinänsä laillinen työtaistelutoimenpide. Työtaistelut ovat laillisia silloin kun työehtosopimus ei ole voimassa, eikä lain mukaista työrauhavelvollisuutta silloin ole.

Lakko on kuitenkin aina laiton, jos se toteutetaan työrauhavelvoitteen voimassa ollessa eli silloin, kun työehtosopimus on voimassa ja lakon voidaan tulkita kohdistuvan johonkin työehtosopimuksessa sovittuun asiaan tai työnantajan työnjohto-oikeuteen.

Suomessa on ollut 2000-luvulla vuosittain toista sataa lakkoa, joista valtaosa on ollut laittomia. EVA:n analyysin mukaan Suomessa oli v. 2000-2015 yhteensä yli 1 600 laitonta lakkoa. Ruotsissa lakkoja on vähän ja laittomia lakkoja oli v. 2000 – 2015 vain 31 ja v. 2016 niitä oli enää 2. Suomessa laittomia lakkoja on lähes 50 kertaa enemmän kuin Ruotsissa.  Vuositasolla jopa 80–100 prosenttia lakoista Suomessa on ollut laittomia. Suomessa on lakkoherkkä kulttuuri ja lakkoa käytetään usein poliittisena painostuskeinona ja lyömäaseena. Tilanne on kestämätön. 
EVA:n analyysin mukaan laittomia lakkoja on lisännyt keskitetty palkkamalli, laittomista lakoista tuomittavat alhaiset hyvityssakot, poliittiset motiivit sekä ammattiyhdistysliikkeen sisäiset valtataistelut. Laittomasta lakosta tuomittavilla vähäisillä hyvityssakoilla ei ole ammattiliitoille mitään taloudellista merkitystä. Rangaistukset laittomasta lakosta Ruotsissa ovat täysin toisenlaiset kuin Suomessa. Ruotsissa tulee vahingonkorvausvastuu laittomasta lakosta työntekijälle ja työntekijäliitolle. Se estää laittomiin lakkoihin ryhtymisen.
Vuosien 2006-2016 aikana Suomessa menetettiin työtaisteluiden johdosta 38,2 työpäivää tuhatta työllistä kohden, kun vastaava luku Saksassa on 6,6 työpäivää ja Ruotsissa 4,4 työpäivää. Määrä on huolestuttava ja se heikentää suomalaisten yrityksen kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna. Kärsijöinä on paitsi koko yrityskenttä myös kaikki suomalaiset. Suurimman laskun maksavat pääosin kotimarkkinoilla toimivat pk-yritykset. Lakot ja erityisesti laittomat lakot aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle miljoonien eurojen vahingot ja hidastavat talouden elpymistä. Poliittisen ja laittoman lakon kohteeksi joutuneella työnantajalla tulee olla oikeus vaatia korvausta kärsimästään vahingosta. 

Laillisten lakkojen lakko-oikeutta ei ole syytä rajoittaa, mutta on syytä vakavasti harkita poliittisten lakkojen rajoittamista ja luoda sääntely rajoittamaan tukilakkoja sekä nostamaan merkittävästi laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja. Työlainsäädäntö on aikansa elänyt. On vihdoin aika lainsäädäntöteitse uudistaa vanhentunutta ja jäykkää työmarkkinajärjestelmää vastaamaan 2000-luvun työelämää ja yritysmaailmaa. Sillä olisi huomattava merkitys myös työllisyysasteen nostamisessa.


Kimmo Hanhisalo
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
hallituksen puheenjohtaja
 

Kimmo Hanhisalo