Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

TyEL-takaisinlainaaminen olkoon viimeinen oljenkorsi

Koronakriisin liittyvää rahoitusta on nyt järjestelty kolmen viikon ajan. Tapa, jolla päättäjät ovat hyvin nopeasti onnistuneet tekemään merkittäviä ja vaikuttavia päätöksiä viruksen leviämisen estämiseen ja taloudellisten vaikutusten paikkaamiseen, on ollut ihailtavaa. BusinessFinlandin ja ELY:n jaettavaksi on annettu miljardi euroa avustuksiin, jotka paikkaavat monen yritysten tilannetta. Lisäksi pankkirahoituskanava on saatu valjastettua käyttöpääomarahoitustarpeiden ratkomiseen nostamalla Finnveran rahoitusedellytyksiä 10 miljardilla eurolla. Koska rahoitusta tarvitsevien määrä on valtava, eivät Finnveran omat henkilöstöresurssit riittäisi kaikkien rahoitustarpeiden hoitamiseen esimerkiksi suoran lainaamisen kautta. Siksi pankkeja tarvitaan, ja hoidamme kriisiä ainoastaan takausten muodossa. Kaikissa näissä on omat ongelmakohtansa, joita on nostettu esille myös julkisuudessa.

Yksi vanha konsti nostettiin esiin heti kriisin alkuvaiheessa, joka on TyEL-takaisinlainaaminen. Tässä yritys siis lainaa työeläkeyhtiölle jo maksamiansa eläkemaksuja takaisin yrityksen käyttöön. Tätä on pidetty aiemmissa kriiseissä hyvänä keinona ja yrityksillä on siihen lakisääteinen oikeus. Koronaviruksen aiheuttamaan poikkeustilanteeseen tämä keino sopii kuitenkin varsin huonosti. Syitä on monia:

1. TyEL-lainaamisen prosessi on hidas. TyEL-takaisinlainauksessa eläkeyhtiö vaatii (lain mukaan) aina 100 %:n vakuuden lainatuille varoille. Finnvera voi antaa tähän 80 %:n takauksen, mutta lisäksi vaaditaan pankki tai esimerkiksi Garantia takaamaan puuttuva 20 %. Osapuolia on siis esimerkiksi pankkilainaamiseen verrattuna enemmän, mikä tekee sopimisesta aina vaikeampaa. TyEL-lainassa sekä pankki että Finnvera joutuvat tekemään analyysin yhtiöstä ja lisäksi sopimaan vakuusmenettelyistä. Yleensä Finnvera tarvitsee TyEL-takauksissa vakuuden, kun taas pankin koronarahoitusta voidaan taata miljoonaan euroon saakka ilman vakuuksia.

Koronakriisissä on tärkeää saada rahoitettua iso määrä yrityksiä nopeasti. On vaara, että jos TyEL-hakemuksia tulee runsaasti, meillä jää muuta koronarahoitusta hoitamatta henkilöstöresurssien kuormittuessa TyEL-lainojen käsittelystä.

2. TyEL-laina ei ole yritykselle edullisempi. Kun osapuolia on enemmän, jokainen joutuu hinnoittelemaan omaa riskinottoa ja kustannuksiaan. On siis todennäköisempää, että kokonaishinta (TyEL-lainan korko, pankin takausprosentti + Finnveran takausprosentti) on korkeampi kuin pankkilainan.

3. TyEL-laina ei ole suunniteltu lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiin. TyEL-takaisinlainaamista on alun perin suunniteltu esimerkiksi investointeihin, jotka ovat pitkäkestoisia ja siksi myös laina-ajat ovat olleet pitkiä. Koronarahoituksen pitäisi sen sijaan olla lyhytkestoista, sillä kriisi taittunee vuoden sisällä ja tilanteen normalisoituessa lainoja saadaan myös kuitattua pois.

4. TyEL-takaisinlainaaminen johtaa eläkkeiden kannalta huonoon lopputulokseen. Kun yritykset lainaavat jo maksettuja eläkemaksuja, joutuvat työeläkeyhtiöt myymään sijoitusomaisuuttaan kattaakseen rahatarpeet. Kun pörssikurssit ovat romahtaneet, on tämä ajankohta sijoitusomaisuuden hoidon kannalta harvinaisen huono hetki tehdä myyntejä. Eläkeyhtiöt ovat myös monen suomalaisen pörssiyhtiön merkittäviä omistajia. Olisi sulaa hulluutta pakottaa eläkeyhtiöitä myymään kansallisomaisuuttamme pilkkahinnalla tässä tilanteessa. Pitkässä juoksussa me kärsisimme siitä kaikki, sillä se vaikuttaisi suoraan eläkejärjestelmän kantokykyyn.

Vetoan nyt erityisesti yrityksiin, jotta ne selvittäisivät kaikki muut rahoituskanavat ennen hakemuksen lähettämistä työeläkeyhtiölle. Tämän kriisin hoidon kannalta on tärkeää, että hoidamme suurimman osan yritysten rahoitustarpeista tehokkaasti ja huolehdimme samalla työeläkejärjestelmämme pitkän aikavälin edellytyksistä. TyEL-takaisinlainaaminen olkoon viimeinen oljenkorsi, jos rahoitusta ei muuten saada järjestymään.

Pasi Vartiainen

Finnvera Oyj:n Pohjois-Suomen aluejohtaja