Etsi

Verotustako kiristämälläkö talous kasvuun?

Talous on noussut jo hyvän aikaa ja vastoin epäilijöiden kantaa näyttää siltä, että maan hallitus saa työllisyysasteen nousemaan 72 %:iin, joka oli alun perinkin hallituksen tavoite. Työllisten määrä oli kesäkuussa 2018 lähes 2 700 000 ja määrä oli 99 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömiä oli kesäkuussa 192 000, mikä oli 57 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste on saatu painettua lähes 7 prosenttiin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen sekä työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteeseen. Hyvää taloustilannetta selitetään osin maailmantaloudella, osin hallituksen omilla toimilla ja mm. Kiky-sopimuksella.

Vaikka työllisyysaste on saatu nousemaan lähes tavoitetasolle, on todettava, että se ei alkuunkaan riitä. Jotta voimme ylläpitää nykyisenlaisia julkisia palveluja, on työllisyysasteen noustava 75-80 %:iin eli muiden pohjoismaiden tasolle. Ruotsin työllisyysaste on 81,2 %. Tämän hallituksen aikana työllisyysaste ei enää juurikaan nouse, joten seuraava hallitus on paljon vartijana.

On arvioitu, että maailmantalouden noususykli on loppuvaiheessa ja hienoista hidastumista on näköpiirissä. Maailmantaloudesta ei siten saa enää yhtä paljon potkua talouskasvulle ja työllisyysasteen nostamiselle vaan katse on käännettävä sisäänpäin ja pohdittava muita keinoja.

Työllisyysastetta voidaan nostaa suuntaamalla koulutuspanostuksia erityisesti nuorille, joiden työllistyminen on vielä hankalaa. 15-24 vuotiaiden työllisyysaste on vain noin 60 % ja työttömyys painottuu nuoriin, joilla on heikko koulutus. Suomen Yrittäjät esittää uutta oppivalmiusmallia, joka vahvistaa oppijan polkua jo esi- ja perusopetuksessa ja pitää mukana nuoret, joille toisen asteen opinnot ovat nyt hankalia. Panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen tulee lisätä.

Työllisyysasteen parantaminen ja talouskasvun jatkuminen on mahdollista toteuttamalla myös rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla muiden pohjoismaiden tapaan. Joustavammat työmarkkinat ovat omiaan lisäämään talouskasvua. Tästä on näyttöä mm. muista pohjoismaista ja Saksasta.  

Valtionvarainministeriön tuore budjettiehdotus vuodelle 2019 ei anna juurikaan uusia eväitä työllisyysasteen kasvattamiselle. Budjettiehdotus perustuu vielä 2-3 % kasvulle, mutta budjettialijäämä asettuu 1,7 miljardiin euroon eli velkaa otetaan edelleen lisää. Valtionvelan määrä nousee jo noin 109 miljardiin euroon.

Suomen Yrittäjät katsoo, että budjettiehdotuksessa on paljon hyvää, mutta kaipaa, että finanssipolitiikka olisi kireämpää kuin ehdotuksessa. Suomen Yrittäjät vaatii, että julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua pitäisi parantaa. Yksityisen sektorin toimintaa tai markkinoille pääsyä on rajoitettu tai kokonaan estetty joillakin aloilla. Rajoituksia tulee poistaa, koska näin saadaan aitoa kilpailua myös julkisiin palveluihin. Verotus on pidettävä kilpailukykyisellä tasolla.

Vaalien lähestyessä eri tahot esittävät omia lääkkeitään tulevalle hallituskaudelle. SDP on esittänyt yrityksiä ja yrittäjiä koskevan verotuksen kiristämistä ja verojen nostamista. Myös SAK kiristäisi yritysten ja omistusten verotusta mm. poistamalla listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verovapauden. Toisena SAK:n listalla on yrittäjävähennyksen poisto ja kolmantena perintöveron sukupolvenvaihdoksen huojennuksen poisto. Esityksiä on tulkittava niin, että yritysten verotaakkaa halutaan kasvattaa. Voi kysyä, että verotusta kiristämälläkö saataisiin taloutta kasvuun? Yrittäjille ja yrityksille luvataan kylmää kyytiä.  

Kimmo Hanhisalo

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

hallituksen puheenjohtaja

Kimmo Hanhisalo