Etsi

Yrittäjät luovat työpaikat

Politiikan kentällä äänensävyt vaaleja kohti mentäessä kovenevat ja vaalikuume nousee. Sen huomaa siitä, että kaikki puolueet, erityisesti oppositiossa, lupaavat kuun taivaalta kustannuksista piittaamatta. Harva enää puhuu valtion velkaantumisesta tai kestävyysvajeesta. Vaalien alla moni toivoo, että julkinen sektori toimisi sellaisillakin alueilla, joilla on jo toimivat markkinat. Suomen Yrittäjät on kiinnittänyt huomiota siihen, että julkisen sektorin tulisi keskittyä perustehtäviinsä. Suomen julkinen sektori on yksi Länsi-Euroopan suurimmista ja se syö voimavaroja muulta toiminnalta ja rajoittaa kilpailua. Se on osaltaan johtanut siihen, että Suomen kokonaisveroaste on yksi OECD-maiden korkeimmista.  

Jokaisen päättäjän olettaisi ymmärtävän, että hyvinvointi ei synny verojen kiristyksistä eikä jäykkyyksien lisäämisestä. Se ei myöskään synny siitä, että yrittäjät pistettäisiin maksamaan yhä suurempi kakku menoista. Nykyisin veroilla katetaan jo paljon muutakin, kuin julkiselle sektorille kuuluvia perustehtäviä. Talouselämä-lehdessä (25.1.2019) yrityshistorioitsija Teemu Keskisarja toteaa, että ”Yritykset eivät jaksa maksaa kaikkea tätä kivaa”.  

Monesti sanotaan, että Suomessa arvostetaan yrittäjiä ja yrittäjyyttä, mutta karsastetaan omistamista. Omistaminen koetaan epäreiluksi ja monesti ajatus kulkee niin, että jos joku on saanut koottua jotain, se pitää saada jollakin konstilla siltä pois. Kaikki ovat kiusallisen tietoisia siitä, että Suomi on pääomaköyhä maa. Suomen valtion velka otetaan ulkomaisilta sijoittajilta, kun taas köyhänä pitämämme Italian valtion velan rahoittavat italialaiset sijoittajat ja rahoittajat. Meille ei ehdi kertyä kotimaista omistamista ja omistajuutta, koska sitä ei arvosteta eikä siihen kannusteta. Toisin on mm. Ruotsissa, jossa kaikki hallitukset, poliittisesta väristä riippumatta, pitävät yrittäjyyttä ja kotimaista omistajuutta arvossa.

Hyvinvointi ja työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin. Ajattelu on kuitenkin yleensä lähtenyt suuryrityksen tarpeista ja toiveista. Totta kai tarvitsemme Nokian, Nordean, Koneen ja Fortumin kaltaisia globaaleja yrityksiä, mutta ei pidä unohtaa, että niiden taustalla on lukuisa määrä pienempiä yrityksiä alihankkijoina ja yhteistyökumppaneina.

Yritysten määrä Suomessa oli v. 2017 yhteensä 286 934 (Tilastokeskus 2017). Tästä 1-9 henkilöä työllistävien yritysten määrä oli 264 519 eli 93,2 % kaikista yrityksistä. Alle 250 henkilöä työllistävien yritysten määrä oli 282 972 eli 98,62 % kaikista yrityksistä. Yli 250 henkilöä työllistäviä suuryrityksiä oli 591 eli 0,2 % kaikista yrityksistä. Tämä osoittaa, että Suomi on pienten ja keskisuurten yrityksen maa.

Vuosina 2001- 2017 työllisten määrä kasvoi alle 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä 134 814 henkilöllä (Tilastokeskus 2017). Tästä joukosta alle 50 työntekijän yrityksiin syntyi 81 500 uutta työpaikkaa. Suurissa yli 1 000 työntekijää työllistävissä yrityksissä työntekijöiden määrä väheni 37 788 henkilöllä. Luvut osoittavat kiistattomasti sen, että Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset vastaavat työpaikkojen lisääntymisestä ja suuret yritykset vähentävät työväkeä ja usein siirtävät toimintaansa halvemman palkkatason maihin.

Koska Suomessa työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, tulisi päätöksenteossa erityisesti huolehtia pk-yrittäjien toimintaedellytyksistä ja edistää yrittäjyyttä. Tällaisia toimia ovat mm. yritysverotuksen kannustavuus, työllistämisen esteiden poistaminen, työmarkkinoiden uudistaminen, byrokratian karsiminen, osaava työvoima, unohtamatta tukea yrittäjän oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.  Nämä kaikki tavoitteet sisältyvät Suomen Yrittäjien ensi vaalikauden tavoiteohjelmaan, joka kulkee nimellä #Kasvasuomi. Tavoiteohjelmasta lähemmin toisaalla tässä lehdessä. Suomen Yrittäjät toimii väsymättä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Työtä tehdään paitsi valtakunnan tasolla, myös alueellisesti ja kunnissa.

            

Kimmo Hanhisalo

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

hallituksen puheenjohtaja

Kimmo Hanhisalo