8.2.2021 klo 08:47
Uutinen

Kolumni: Ei kuntaa ilman yrityksiä

Sote-palveluja kaavaillaan kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Asiakkaina jatkamme me kaikki entiseen tapaan. Moni potee sote-väsymystä parikymmenvuotisen uudistustaipaleen seurauksena. Uudistusta pitää jaksaa kuitenkin vielä työstää ennen sen hyväksymistä.

Kehittämistarpeet tiivistyvät kuuteen kokonaisuuteen. Ensinnäkin sote-palveluiden tuottaminen ja järjestäminen tulee erottaa velvoittavasti. Toiseksi on tehtävä yhteinen kustannuslaskennan malli, joka mahdollistaa kustannusten aidon vertailun. Kolmanneksi palvelustrategioiden ytimessä on oltava vahva monituottajuus. Neljänneksi palveluseteli tunnetusti toimivana välineenä on annettava kaikkiin kiireettömiin toimenpiteisiin. Viidenneksi on taattava se, että kaikilla palveluntuottajilla on tasavertaiset mahdollisuudet toimia. Ja kuudenneksi on huomioitava, että julkinen sektori ei saa tehdä vähäriskistä liiketoimintaa. Sotesta saadaan toimiva yhdessä ja yhteistyöllä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken.

Suomen kuntajärjestelmä perustettiin 1860-luvulla. Kuntien yli 150-vuotinen historia on menestystarina, johon on liittynyt peruspalveluiden kehittämisen lisäksi vahva elinkeinopoliittinen panos. Moni suomalainen yritystarina olisi jäänyt syntymättä ilman kuntien luomia olosuhteita. Nyt kunnan rooli haastetaan, kun tunnetut megatrendit muuttavat toimintatapoja. Globalisaatio, digitalisaatio, muuttoliike ja monet muut luovat yhdessä vaikutuksen, jossa paikallisidentiteetti voi jäädä jalkoihin. Toisaalta paikallisidentiteetti voi myös vahvistua ja huomaamme hyvän aiempaa helpommin myös lähellä.

Huhtikuun kuntavaaleissa elinvoimateemat ovat agendalla kaikilla puolueilla. Vaaleissa päätetään elinvoimasta ja siitä, kuinka yrittäjien näkemykset otetaan huomioon. Se pärjää, joka näkee pitkän aikavälin kehityksen sekä väistämättömän muutoksen ja pystyy esittämään toteutuskelpoisia ratkaisuja. Yrittäjien ja kuntien kohtalonyhteys on saumaton. Kunta on yrittäjän toimintaympäristö ja tekemisen alusta lähellä. Yrittäjä puolestaan tuo työtä, palveluita, verotuloja sekä tekemisen energiaa kuntaan. Yrittäjillä on paljon annettavaa myös kuntien päätöksentekoon. Yrittäjäosaamista kannattaa hyödyntää kuntien ongelmanratkaisussa, uudistamisessa sekä talouden hallinnassa.

Yrittäjät ja kunnat ovat täysin uusien ja poikkeuksellisten haasteiden edessä. Kunnissa ymmärretään nyt entistä paremmin, että kunta ei pärjää, jos siellä ei ole vetovoimaisia yrityksiä. Koronakriisissä kiihtynyt digiloikka ja tiiviimpi yhteistyö yrittäjien ja kunnan välillä kannattaa ottaa arkipäiväiseen käyttöön. Jos yrittäjyydelle on esteitä, yritykset eivät pysty kasvamaan, kehittymään eivätkä työllistämään. Yrittäjät arvostavat kuntaa, jossa perusinfrastruktuuri on kunnossa, päätösten yritysvaikutuksia arvioidaan, kaavoitus ja rakennusvalvonta toimii myönteisessä yhteistyössä, julkisia hankintoja tehdään läheltä, kunta pysyy pois markkinoilta ja tarjoaa laadukkaat sekä helposti lähestyttävät yrityspalvelut. Tämä kokonaisuus tuo verotuloja vireän yritystoiminnan kautta ja ohessa alentaa veronmaksajien kustannuksia. Kiinnostava vaalikevät on käsillä!

Kirjoittaja on Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski. Kolumni on julkaistu Keskisuomalaisessa 8.2.2021.