Blogi: Menestystä menneisyydestä
Suomalainen talouselämä on kiinnostunut historiastaan. Muuten ei voi selittää sitä, että vuosien saatossa on kirjoitettu noin 3 500 yrityshistoriaa, joista pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana viitisensataa.
Eikä kirjoja ole tehty vain suurista pörssiyhtiöistä; mukana on niiden lisäksi niin pieniä kuin keskisuuriakin firmoja eri puolilta Suomea.
Yrityshistoriat ovat yksi, näkyvä esimerkki siitä, kuinka yritykset ovat osa historiaa Suomen historiaa ja aivan olennainen osa yhden, jos toisenkin paikkakunnan menneisyyttä. Joillekin yrityksille historia näkyy vanhojen rakennusten ja tuotantolaitosten ylläpidossa tai vaikkapa koneiden, laitteiden ja tuotteiden museoinnissa. Toisille historia on yritysten merkkihenkilöiden maalauksia toimitilojen seinillä, joillekin vanhoja valokuvia tai muisteluita ja tarinoita menneestä. Historian tallentamista voi olla myös yritystä koskevien lehtileikkeiden kerääminen tai yrityksen asiakirjojen arkistoiminen.
Mutta voisivatko yritykset hyödyntää laajemminkin historiaansa?
Tarinallistaminen on tuonut historian yhä keskeisemmäksi osaksi yritysten brändin rakentamista ja markkinointia. Tarinnallisuuden kautta nuoretkin yritykset voivat hyödyntää historiaa tarinansa kertomisessa: jos oman yrityksen polku ei ole vielä pitkä, voidaan tarina sitoa vaikkapa yrityksen kotipaikkaan tai tuotteisiin.
Suomessa ollaan vasta havahtumassa siihen, miten eri tavoin historiaa voisi hyödyntää yritystoiminnassa. Ei ainoastaan markkinoinnissa, vaan myös esimerkiksi strategisessa suunnittelussa ja henkilöstöjohtamisessa. Maailmalla on paljon esimerkkejä vahvasta oman historiallisen identiteetin hyödyntämisestä yritystoiminnassa; monissa maissa yritystapaamisten small talk aloitetaan kertaamalla yrityksen historiaa.
Yrittäjillä ja yritysjohtajilla ei ole useinkaan arjen kiireessä aikaa miettiä mennyttä, kun katse on eteenpäin. Tämä siitä huolimatta, että jokainen yrityksessä tehty päätös – suurempi ja pienempi – sitoutuu monin tavoin aikaisempiin päätöksiin. Historian syvällinen tunnistaminen voisi auttaa yrityksiä hyödyntämään menneisyyttään ja tarpeen vaatiessa irtautumaan strategisessa johtamisessaan menneisyyden polkuriippuvuuksista. Henkilöstöä voi sitouttaa yrityksen toimintaan vaikkapa hyödyntämällä yrityshistorioita koulutuksessa.
Historiantutkijalle yritysten historiakäyttö on kiinnostava, mutta hämmentävän vähän tutkittu kohde. Yritykselle historian hyödyntäminen voisi puolestaan tarjota menestyksen eväitä. Nämä kaksi tavoitetta yhdistyvät Jyväskylän yliopiston ”Menestystä menneisyydessä” tutkimushankkeessa, jossa kartoitetaan pilottitutkimuksena keskisuomalaisyritysten historiatietoisuutta. Yritykset saavat lähiaikoina sähköpostia hankkeen tiimoilta; toivottavasti kiireen keskellä riittää aikaa lyhyeen kyselyyn vastaamiseen.
Hanke on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät sekä perheyritysten liitto. Hanke on saanut tukea myös Business Finlandilta.
Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston historian professori Jari Ojala
