Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Pk-yritysbarometri Keski-Suomi: Parannusta suhdanneodotuksissa

Korona heikensi pk-yritysten suhdanneodotuksia koko maassa rajusti viime syksynä. Odotukset ovat nyt parantuneet hieman aallonpohjasta.

Yleisiä suhdanneodotuksia vuosi eteenpäin kuvaava saldoluku on +3, kun se viime syksynä oli -10. Keski-Suomen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on -1, kun lukema syksyllä oli -15. Seuduittain suhdanneodotuksissa on vaihtelua: Eteläisen Keski-Suomen saldoluku on -7, Jyväskylän seudulla +5 ja Pohjoisessa Keski-Suomessa -11.

Liikevaihdon kehityksen suhteen saldoluku Keski-Suomessa on noussut tasolle +9 syksyn tilanteesta -7. Se on Keski-Suomessa kuitenkin neljä yksikköä matalampi kuin maan keskimääräinen luku +13. Eteläisessä Keski-Suomessa on noustu roimasti tasolta -16 tasolle +15. Jyväskylän seudun liikevaihdon kasvuodotuksissa myös on selkeänousu tasolta -11 tasolle +12. Pohjoisessa Keski-Suomessa liikevaihdon kasvuodotukset ovat muista poiketen pudonneet syksyn tasosta +7 tasolle -1.

- Mennyt vuosi on ollut erittäin hankala pk-yrityksissä. Tulevassa vuodessa näkyy jo valoa. Odotukset ovat kuitenkin varovaisia. Yksityisen sektorin toimintaedellytysten parantamisen pitää edelleen olla päätöksenteon ytimessä läpileikkaavasti, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja Jari-Pekka Oy:n yrittäjä Jari-Pekka Koponen kannustaa yrittäjiä investoimaan nyt omaan liiketoimintaan ja digitaalisuuteen.

- Vuosi sitten alkoi vaikea tilanne ja nyt olemme alkaneet kuulemaan hyviä uutisia pörssiyhtiöiden selviämisestä. Talouden veturi alkaa maailmalla vetämään ja me veturin vaunut kyllä tulemme perässä. Tulemme varmasti kevään aikana huomaamaan, että hankaluudet alkavat helpottamaan. Rokotteiden aikataulu vaikuttaa myös vahvasti. Nyt onkin kysymys ketkä ovat veturin kyydissä? Joihinkin yrityksiin on jo syntynyt pysyvä digiloikka, se on merkittävää. Innovaatioiden osalta olen hieman huolissani, niihin tulisi kiinnittää nyt lisää huomiota. Maailma on muuttunut pysyvästi. Vaikka pk-yrittäjät korjaavat oman vaununsa suuntaa nopeasti, tulee luovaa tuhoakin tapahtumaan ja markkinoilta tulee poistumaan yrityksiä, jotka eivät pärjää tulevaisuudessa. Aurinko kuitenkin pilkahtelee jo horisontissa.

Henkilökuntaa lisätään

Henkilökunnan määrän saldoluku on koko maassa +3, kun syksyllä oltiin tilanteessa -2. Keski-Suomen saldoluku on edelleen koko maata heikompi +1, kun syksyllä oltiin lukemissa -7. Jyväskylän seudulla rekrytointiodotukset ovat nousseet tasolle +5 syksyn tilanteesta -9. Eteläisessä Keski-Suomessa odotukset ovat parantuneet syksyn tasosta -8 tasolle +4. Pohjoisen Keski-Suomen saldoluku on -13, siinä on edelleen heikennystä syksyn tilanteesta -4.

On huomattava, että 16 prosenttia keskisuomalaisista pk-yrityksistä kokee edelleen ongelmia työvoiman saatavuudessa. Saatavuusongelmia on eniten Jyväskylän seudulla, 18 prosentissa ja lievin tilanne on pohjoisessa Keski-Suomessa, jossa työvoiman saatavuusongelmia on 12 prosentissa pk-yrityksistä. Eteläinen Keski-Suomi on maan keskiarvossa, joka on 15 prosenttia. Henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä alihankinta- ja toimittajaverkostojen käyttö ovat suosituimmat tavat turvata osaavan työvoiman saatavuus.

Investointiodotuksissa virettä, mutta ne ovat edelleen matalalla

Pk-yritysten investointiodotukset ovat jo pitkään olleet matalalla, ja ne ovat koko maan tasolla pysyneet viime syksyn lukemissa -13. Keski-Suomen investointiodotusten kehitys on valtakunnan keskiarvoa suotuisampi. Saldoluvussa on otettu puolessa vuodessa selkeitä harppauksia parempaan suuntaan. Investointien saldoluku Keski-Suomessa on -11, syksyllä oltiin tasolla -25. Eteläinen Keski-Suomi on tilanteessa -6, syksyllä saldoluku oli -34. Myös Jyväskylän seudun tilanne on maan keskiarvoa parempi -8. Syksyllä lukema oli -23. Pohjoisen Keski-Suomen saldoluku on -20, syksyllä tilanne oli -24.

- Investointien arvon kehitykseen liittyvät odotukset ovat edelleen negatiivisia, mutta hyppy positiiviseen päin on selkeä Keski-Suomessa. Innovaatioihin, tuotannon ja tuotteiden kehitykseen liittyvän saldoluvun lasku viime syksyn tasolta +6 tasolle +5 on kuitenkin huolestuttavaa. Jäämme siinä jälkeen naapurimaakunnista. Kiinnittäisin koronan aiheuttamasta kuopasta elpymisessä huomiota tutkimuksen ja tuotekehityksen tilanteeseen maakunnassamme ja pk-yritysten osallisuuteen kehittämisessä, kommentoi Sanna-Mari Jyräkoski.

Yritysten rahoitus

Pk-yritysten rahoituksen kysyntä on ollut tavanomaista korkeammalla tasolla viime kuukaudet, mutta rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvänä.

- Tästä voisikin yleisenä johtopäätöksenä todeta, että rahoitusjärjestelmä on kyennyt tähän saakka varsin hyvin turvaamaan elinkelpoisten yritysten rahoituksen saatavuuden. Tämähän on ollut huolenaihe korona-aikana tähän saakka ja tästä eteenpäinkin, tuumaa Finnveran rahoituspäällikkö Kari Korhonen

Pankit toimivat edelleen useimmiten pk-yritysten rahoituksen lähteenä, mutta julkisten toimijoiden, erityisesti Business Finlandin ja ELY-keskuksen, rahoitusmahdollisuudet ja volyymit ovat korona-aikana korostuneet. Finnvera on ollut noin kolmanneksessa koko vastaajajoukossa rahoitusten mahdollistajana takauksillaan.

Kasvuhakuiset ja kv-yritykset ovat tarvinneet toimintaansa enemmän ulkopuolista rahoitusta. Niiden osalla on myös enemmän haasteita rahoituksen saannissa. Näissä Finnveran takauksilla on ollut erityisen iso merkitys rahoitusten mahdollistajana.

- Kasvuhakuiset yritykset ovat erityisesti tarvinneet rahoitusta kasvun käyttöpääomatarpeisiin ja kehittämiseen, mutta myös kireästä taloudellisesta tilanteesta johtuvaan tarpeeseen. Suhdannetilanteesta johtuva käyttöpääomatarve on ollut edelleen yleisestikin korkealla tasolla, Korhonen kertoo.

Erityisesti kasvuhakuiset yritykset sekä toimialoista rakentaminen ja muut palvelut viestivät pankkien kiristäneen luottopolitiikkaansa. Kiristymisestä kertoo mm. kasvaneet oman pääoman vaatimukset. On todennäköistä, että yrityksen vakavaraisuutta lisäävän oman pääoman puute tulee aiheuttamaan jatkossa kasvua tavoittelevien yritysten rahoituksen saatavuudelle merkittäviä haasteita.

Korhonen nostaa esille myös sen, että vientikaupan rahoitusratkaisujen käyttämisessä vientikaupan riskien hallitsemiseksi ja viennin vauhdittamiseksi on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Finnvera jatkaa pankkien kanssa aktiivista viestintää vientikaupan rahoitusinstrumenteista ja niiden käytön hyödyistä.

Kehittämisrahoituksessa kaksijakoinen vuosi

Vuosi 2020 oli ELY- keskusten rahoituksessa odotusten osalta kaksijakoinen ja COVID- kriisin odotettiin lähes romahduttavan perusrahoituksen kysynnän. Korona poikkeusrahoituksia myönnettiin ELY- keskuksissa huomattava määrä eli lähes 22 500 hankkeeseen yhteensä 335 milj. euroa.

Samaan aikaan ELY-keskusten normaali yritysrahoitustoiminta pysyi volyymiltään kuitenkin lähes normaalivuoden tasolla. Rahoituksen kysynnän painopisteessä tapahtui kuitenkin selvä muutos edellisvuoteen verrattuna.

- Kansainvälistymiseen tähtäävät kehityshankkeet vähenivät koska vientitoiminnan kehittäminen vaikeutui erilaisten rajoitusten takia. Merkittävää kasvua tapahtui tuotekehityksen puolella missä yritykset kehittivät aktiivisesti uusia ratkaisuja muuttuville markkinoille. Investointihankkeiden määrä pysyi myös lähes normaalivuoden volyymissä. Pk-yritysbarometrin tulosten pohjalta investointiaikomukset näyttäisivät olevan myös jatkossa yksi merkittävin ulkopuolisen rahoituksen kohde, toteaa rahoitusyksikön päällikkö Jaakko Ryymin

 

Lue koko raportti täältä: https://www.yrittajat.fi/tutkimukset