Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Pk-yritysbarometri Keski-Suomi: Edessä on kasvun vuosi, selkeää nousua suhdanneodotuksissa

Pk-yritysten odotukset tulevasta vuodesta ovat parantuneet reilusti viime keväästä. Yleisiä suhdanneodotuksia vuosi eteenpäin kuvaava saldoluku on +22, kun se viime keväänä oli +3.

Keski-Suomen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +23, kun lukema keväällä oli -1. Seuduittain suhdanneodotuksissa on vaihtelua: Eteläisen Keski-Suomen saldoluku on huima +54, Jyväskylän seudulla +20 ja Pohjoisessa Keski-Suomessa +16.

Liikevaihdon kehityksen suhteen saldoluku Keski-Suomessa on noussut tasolle +22 kevään tilanteesta +9. Se on Keski-Suomessa kuitenkin seitsemän yksikköä matalampi kuin maan keskimääräinen luku +29. Eteläisessä Keski-Suomessa on noustu roimasti tasolta +15 tasolle +41. Jyväskylän seudun liikevaihdon kasvuodotuksissa myös on selkeä nousu tasolta +12 tasolle +27. Pohjoisessa Keski-Suomessa liikevaihdon kasvuodotukset ovat edelleen heikot, mutta nousseet syksyn tasosta -1 tasolle +3.

- Mennyt vuosi on ollut hyvin jakaantunut pk-yrityksissä. Osan liikevaihto on ollut lähellä nollaa, osa on tehnyt elämänsä kasvuloikkia. Odotuksissa näkyy nyt myös selkeää jakaantumista seuduittain. Etelässä ja Jyväskylän seudulla noustaan kovaa, pohjoinen tulee hitaammin kasvuun mukaan. Pk-yritysten toimintaedellytykset koko maakunnassa ovat nyt elinvoiman kannalta keskeinen tekijä, kommentoi Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.

Henkilökuntaa lisätään maltillisesti

Henkilökunnan määrän saldoluku on koko maassa +12, kun syksyllä oltiin tilanteessa +3. Keski-Suomen saldoluku on edelleen koko maata heikompi +2, kun syksyllä oltiin lukemissa +1. Jyväskylän seudulla rekrytointiodotukset ovat jopa laskeneet tasolle -1 kevään tilanteesta +5. Eteläisessä Keski-Suomessa odotukset ovat hypänneet kevään tasosta +4 tasolle +24. Pohjoisen Keski-Suomen saldoluku on -2, siinä on parannusta kevään tilanteesta -13.

16 prosenttia keskisuomalaisista pk-yrityksistä kokee, että työvoiman saatavuus on kasvun este. Saatavuusongelmia on eniten pohjoisessa Keski-Suomessa, jopa 22 prosentissa pk-yrityksistä. Pohjoisen Keski-Suomen työvoimapula on pahentunut viime keväästä. Jyväskylässä työvoiman saatavuusongelmia on 14 prosentissa ja eteläisessä Keski-Suomessa 12 prosentissa pk-yrityksistä.

Investointiodotuksissa piristymistä, mutta ne ovat edelleen matalalla

Pk-yritysten investointiodotukset ovat jo pitkään olleet matalalla, nyt on kuitenkin nähtävissä lievää piristymistä. Investointiodotukset ovat koko maan tasolla kohonneet kevään lukemista -13 tasolle -1. Keski-Suomen saldoluvussa on otettu vuodessa selkeitä harppauksia parempaan suuntaan. Investointien saldoluku Keski-Suomessa on nyt -5, kun viime keväänä se oli -11 ja viime syksynä -25. Eteläinen Keski-Suomi on tilanteessa +6, Jyväskylän seutu -4 ja pohjoinen Keski-Suomi -13.

Investointien arvon kehitykseen liittyvät odotukset ovat edelleen negatiivisia, mutta vuodessa on tapahtunut selkeää parannusta. Eteläisessä Keski-Suomessa tilanne näyttää todella hyvältä tällä hetkellä. Innovaatioihin, tuotannon ja tuotteiden kehitykseen liittyvän saldoluvun nousu maakunnassa viime kevään tasolta +5 tasolle +12 on myös erinomainen käänne. Kiinnittäisin edelleen huomiota tutkimuksen ja tuotekehityksen tilanteeseen maakunnassamme ja pk-yritysten osallisuuteen kehittämisessä, jotta myönteisellä uralla pysytään, kommentoi Jyräkoski.

ELY- keskusten yritysrahoituksessa merkittävää kasvua

Vuonna 2020 ELY- keskusten rahoituksen pääpaino oli koronaan liittyvässä poikkeusrahoituksessa ja odotukset vuoden 2021 puolelle olivat perusrahoituksen osalta maltilliset. Alkuvuosi näyttää kuitenkin siltä, että yritysrahoituksen kysynnässä ja myönnössä on tulossa ennätysvuosi kohta päättyvän EU- rahastokauden (2014–2020) aikana.

- Yritykset ovat aktivoituneet sekä investointi- että kehittämishankkeiden käynnistämisessä. Vuoden 2020 aikana koronarajoitukset vähensivät etenkin kansainvälistymishankkeiden hakemuksia merkittävästi, mutta nyt tilanne on käynnistyvien hankkeiden valossa korjaantunut, avaa Keski-Suomen ELY-keskuksen yksikön päällikkö Jaakko Ryymin.

Keväällä 2021 käyttöön tullut REACT EU- elpymisrahoitus näkyy hakemusten määrän kasvussa selkeästi. Pk-barometrin vastauksissa on arvioitu kasvua ulkopuolisen rahoituksen käytölle kehityshankkeiden ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä edelliseen kyselyyn verrattuna.

Elpymisrahoituksen haun painopisteenä on ollut talouden vihreä siirtymä ja vähähiilisyys sekä digitalisaatio ja nämä teemat ovatkin olleet hyvin edustettuina hankekannassa.

- Syksyllä käynnistyy uusi EU rahastokausi (2021–2027) ja sen toteutuksen suuntaviivat määrittelevä Uudistuva ja osaava Suomi- rakennerahasto-ohjelma. Se jatkaa samoilla teemoilla elpymisrahoituksen kanssa ja tarjoaa yrityksille hyviä mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan kehittämiseen myös jatkossa, vinkkaa Ryymin.

Suhdannetilanteen paraneminen on näkynyt Finnveran rahoituksessa

Suhdanneperusteisen käyttöpääomarahoituksen tarve on pudonnut merkittävästi vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Rahoitusmarkkina on normalisoitunut. Investointeihin ja yrityskauppoihin kohdistuvan rahoituksen osuus on vuoden takaisesta kasvanut, mutta kuitenkin käännös investointeihin on vielä vähäinen ja painottuu suurempaan yrityskokoluokkaan.

Keskisuomalaisten yritysten rahoitustarpeet ovat muuta maata enempi kohdistuneet yritysten kehittämishankkeisiin ml. henkilökunnan osaamisen kehittäminen (Keski-Suomi 30 % vs koko maa 22 %) sekä kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin (Keski-Suomi 42 % vs koko maa 36 %). Tulevissa rahoitustapeissa keskisuomalaisilla yrityksillä korostuvat edelleen kehittämishankkeet ml. henkilökunnan osaamisen kehittäminen muuta maata enempi (Keski-Suomi 29 % vs koko maa 21 %).

- Vaikka Pk-barometrin tulemana rahoituksen saatavuuden on nähty hieman vaikeutuneen, on se vain harvoissa tilanteissa estänyt suunniteltujen hankkeiden toteutumisen. Keski-Suomessa vain 4 % rahoitushakemuksista ei ole johtanut myönteiseen rahoituspäätökseen, koko maassa luku on 5 %, avaa Finnvera Oyj:n rahoituspäällikkö Kari Korhonen.

Keskisuomalaiset yritykset näkivät oman pääoman riittävyyden merkittäväksi ja kasvaneeksi haasteeksi uuden rahoituksen saannissa. Pk-barometrin perusteella rahoituksen tarpeen odotetaan hieman vähenevän seuraavien 12 kuukauden aikana. 

Pankit toimivat edelleen useimmiten pk-yritysten rahoituksen lähteenä, mutta julkisten toimijoiden, erityisesti Business Finlandin ja ELY-keskuksen, rahoitusmahdollisuudet ja volyymit ovat korona-aikana korostuneet. Finnveran rooli pankkirahoituksen mahdollistajana on kasvanut samalla kun takausten osuus ylipäänsä Finnveran rahoituksesta on kasvanut. Pk-barometriin vastanneista 35 % kertoo tarvinneensa rahoituksen saantiin Finnveran takausta, mutta voimakkaasti kasvavien yritysten osalla luku on yli 60 %.

- Team Finland toimijat ovat pyrkineet laajasti auttamaan eri välinein yrityksiä niiden kansainvälistymis- ja vientivalmiuksien kehittämisessä. Finnveran roolina on vientikaupan rahoitusratkaisujen ja riskien hallinnan välineiden tutuksi tekeminen mm. ilmaisella neuvonnalla ja käyttöönoton edistäminen yhdessä pankkien kanssa. Tämä nähdään erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä panostuksena, Korhonen painottaa.

Lue koko raportti täältä: https://www.yrittajat.fi/tutkimukset

 

Lisätiedot:

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät, , p. 050 563 7780
Kari Korhonen, rahoituspäällikkö, Finnvera Oyj, , p. 040 555 3249
Jaakko Ryymin, yksikön päällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus, , p. +358 295 024 594