Suhdanneodotukset laskussa Kymenlaaksossa

Pienten ja keskisuurten yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat heikentyneet kevään 2019 tilanteesta. Yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on +10, kun se keväällä oli +14. Kymenlaakson alueella tilanne nähdään kevään 2019 tilannetta selvästi heikompana saldoluvun ollessa nyt +4, kun luku keväällä oli +11.

Kymenlaakson alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat koko maata heikommat. Kasvuhakuisuus on laskenut koko Suomessa, mutta Kymenlaaksossa viime vuonna oli orastavaa nousua, mikä on nyt kääntynyt laskuun. Vain kolmannes vastanneista yrityksistä uskoi kasvuun keväällä 2019.

Kyselyn ovat tehneet yhteistyössä Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Ne tekevät pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa.

Syksyn 2019 pk-yritysbarometri perustuu 6133 pk-yrityksen edustajan vastauksiin.

Kuva: Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%).

Suomalaiset yritykset eivät rekrytoi ulkomaista työvoimaa

Yritysten kiinnostus rekrytoida ulkomaista työvoimaa on koko maassa 24 % vastanneista ja Kymenlaaksossa vain 20 %. Vastanneista maakunnan yrityksistä peräti 78 % ilmoitti, ettei ole rekrytoimassa ulkomaista työvoimaa tulevaisuudessa. Toki täytyy huomioida, ettei yritykset ole rekrytoimassa kotimaistakaan työvoimaa.

Pienet ja keskisuuret yritykset eivät koe tarvetta hyödyntää kansainvälistymispalveluita seuraavan vuoden aikana.

Ulkopuolisista yrityksen kehittämisen esteistä Kymenlaaksossa nousivat merkittävimmiksi yleinen taloustilanne ja kilpailutilanne. Nämä olivat merkittävämpiä tekijöitä kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Kymenlaaksossa kolmanneksi keskeinen tekijä kehittämisen esteenä oli yritystoiminnan säätely.

Rahoituksen rooli ei noussut merkittävimpien yrityksen kasvun ja kehittämisen esteeksi.

–Rahoituksen saatavuus oli aiemmin merkittävä kasvun este, mutta nyt näyttää realismi astuneen rahoituksen edelle, totesi Kymen Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Lehtinen yritysten kasvun esteistä.

Digitaalinen osaaminen perinteistä

Pk-yrityksiltä kysyttiin niiden liiketoiminnassa hyödyntämistä ja käyttämistä digitaalisista työkaluista ja palveluista. Suurin oli omat kotisivut, toisena sosiaalinen media (esimerkiksi Facebook ja LinkedIn), kolmantena pilvipalvelut verkossa ja yritysten tuotteiden ja palveluiden ostot.

Kymenlaaksossa alle 10 % yrityksistä tarjosi palvelujaan verkkokaupassa. Erilaisten tekoälysovellusten hyödyntäminen näkyi esimerkiksi taloushallinnon sovelluksissa, joskin sekin varsin pientä. Digitaalisten alustojen käyttö palvelujen jakamisessa tai markkinoinnissa, big datan käyttö (esimerkiksi markkina-analyyseissä) tai teollisen internetin hyödyntäminen oli käytössä vain muutamalla prosentilla vastaajista.

Yritykset eivät ole ottamassa tulevan vuoden aikana käyttöön merkittävästi digitaalisia työkaluja.

Kuitenkin 62 % kymenlaaksolaisista yrityksistä näki digitalisoitumisella olevan suuri tai kohtalainen merkitys yrityskuvan vahvistumiselle. Lähes yhtä suuri merkitys nähtiin uusien asiakasryhmien tavoittamiselle (61 %) tai asiakaspalvelun parantumiselle (55 %).

–Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä nähdään digitalisoitumisesta syntyvien mahdollisuuksien merkitys vahvimmin yhteistyön tiivistymisessä yhteistyökumppaneiden kanssa tai uusien liiketoiminta mahdollisuuksien luomisessa, totesi Lehtinen tuloksista. Onko myös niin, että osa syy on se, ettei meillä oli digitalisaation osaajia riittävästi tarjoamassa palvelujaan?

Kuva: Pk-yritysten liiketoiminnassaan hyödyntämät tai käyttämät digitaaliset työkalut ja palvelut, %.

Kasvuhakuisuus ja uusiutuminen

Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (34 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 4 %. Kymenlaakson alueella on nyt eniten asemansa säilyttämään pyrkiviä pk-yrityksiä (37 %). Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 2 %.

Kymenlaakson alueen pk-yritykset näkevät eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten tarvetta on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa.

Suhdannenäkymät heikommat Kymenlaaksossa

Suomessa oli 285 458 yritystä vuonna 2017. Näistä yrityksistä noin 7 254 toimi Kymenlaakson alueella. Koko maassa palvelualan yrityksiä oli 63 %, kaupan 15 %, rakentamisen 14 % ja teollisuudenalan yrityksiä 7 %. Kymenlaakson alueella oli palvelualaan kuuluvia yrityksiä koko maata suhteellisesti hieman vähemmän ja muiden päätoimialojen yrityksiä lähes saman verran.

–Heikointa suhdannenäkymää selittänee vastaajien toimialojen rakenne, missä palvelualoilta oli 59 %, kaupan ja rakentamisen sektoreilta molemmista 16 %. Näillä toimialoilla heilahtelut ovat aina ensimmäisenä näkyvissä, Lehtinen tiivisti. Toisaalta kyllä ne myös nousevat sitten ensimmäisinä.

Lue koko Pk-yritysbarometri tästä. Alueellinen raportti löytyy täältä.