Pk-yritysbarometri: Työtä syntyy aiempaa hitaammin
Pk-yritysten odotukset tulevasta ovat vakaat, mutta vaatimattomat: taloustilanne ei kannusta kasvuun, investointeihin eikä työpaikkojen lisäämiseen.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista, johon vastasi 4 600 pk-yrittäjää. Barometrin ovat teettäneet Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.
Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat säilyneet lähes viime syksyn tasolla: muutos on pieni, mutta alas päin. Silti suurempi osa yrityksistä (26 %) arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana kuin heikkenevän (17 %). Odotukset sekä kannattavuudesta että liikevaihdon kehityksestä ovat myös laskeneet syksystä.
Kymenlaakson näkymät ovat koko maata ja naapurialueita heikommat ja pudonneet alle nollan. Suhdanneluku työllisyyden ja investointien osalta on myös lähellä nolla.
Kymenlaakson yrittäjien kannattavuus ennuste on suhdelukuna 0, kun koko maan keskitaso on 10.
Kuitenkin Kymenlaaksossa asemansa säilyttämään pyrkivät yritykset ilmoittavat investoivansa voimakkaammin kuin maassa keskimäärin.
–Tämä kertoo toimivien yritysten uskosta maakuntaan, kunhan maakunta uskoo yrityksiinsä, totesi Kymen yrittäjien puheenjohtaja Hannu Lehtinen.
Talouskasvun hidastuminen ja yritysten epävarmuus tulevasta heikentävät odotuksia henkilökunnan määrän kehityksestä. Tämä on huolestuttavaa, sillä pk-kenttä on vastannut viime vuosina avoimen sektorin työpaikkojen lisääntymisestä.
–Pk-kentän talousnäkymä on vakaa mutta vaatimaton. Kun kysyntä hiipuu, yrittäjä ei tarvitse lisää työntekijöitä eikä voi investoida reippaasti, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Aiemmin työvoiman saatavuus oli merkittävin työllistämisen este. Nyt suhdannetilanteen vaimeneminen näkyy siten, että merkittävin työllistämisen este on ”ei tarvetta työllistää”.
–Ongelman laaja-alaisuudesta kertoo se, että reilusti yli puolet kaikista pk-yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin yrityksen
kasvua, Kuismanen sanoo.
Kymenlaaksossa on kasvanut merkittävästi tilanne, ettei ole tarve työllistää. Syy on kasvanut jopa
10 prosenttia aiemmasta. Osaavan työvoiman saatavuus on toiseksi merkittävin työllistämisen
esteen syy. Tämä on kuitenkin laskenut 3 prosenttia puolen vuoden takaisesta.
–Kaupankäynnin hidastuminen heijastuu siihen, ettei haluta rekrytoida, sanoo Lehtinen. Meillä pk-yritykset haluavat sopeuttaa toimintaansa tilanteeseen voimakkaammin kuin maassa keskimäärin.
Sopeuttamistoimina vahvimmin Kymenlaaksossa näkyvät lomautukset ja työaikajärjestelyt.
Henkilökunnan koulutus on tärkeä kasvun lähde. Yrityksistä 43 prosenttia hakee kasvua: voimakasta kasvua yhdeksän prosenttia ja kasvua mahdollisuuksien mukaan 34 prosenttia vastaajista. Luvut ovat täsmälleen samat kuin puoli vuotta sitten.
–Huolestuttavaa on se, että ilman kasvutavoitetta olevien yritysten määrä on edelleen suuri: 23 prosenttia, kun esimerkiksi kolme vuotta sitten niiden osuus oli 16 prosenttia, Kuismanen sanoo.
Osaava henkilöstö on avainasemassa yritysten menestyksen kannalta varsinkin tilanteissa, joissa vaaditaan nopeaa reagointia ja oppimista. Uudistumishalukkuus ilmenee siinä, että noin kolmannes yrityksistä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita ja noin neljännes ottanut käyttöön uutta teknologiaa.
Rahoitus käyttöpääomaan on kasvanut voimakkaimmin. Kymenlaaksossa käyttöpääoma suhdanteesta tai kireästä tilanteesta johtuen on kasvanut 12 prosentista 23 prosenttiin. Koko maassa tilanne ei ole muuttunut, se on 11 prosenttia.
–Tämä kertoo kaupankäynnin hidastumisesta, maksuliikenteen jähmeydestä ja aidosta huolesta pk-yritysten toiminnan varmistamiseksi, Lehtinen painotti.
Hän huomautti, että tällaisessa tilanteessa esimerkiksi kuntien hankintojen keskittäminen omaan maakuntaan on merkittävää. Tässä hankintaosaamisessa on vielä osaamattomuutta kunnissa. Suurten yritysten maksuliikenteen hidastuminen ja pk-yritysten käyttäminen niiden rahoittajana heijastuu myös tässä.
Kymenlaakson pk-yrityksistä lähes neljäsosa on saanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen 12 kk aikana. Ne yritykset, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet rahoitusta, vaikka sille olisi ollut tarvetta, pitävät keskeisimpänä syynä tähän kireitä vakuusvaatimuksia, mikä on Kymenlaaksossa selvästi koko maan tilannetta merkittävämmällä tasolla.
–Finnvera on pyrkinyt ratkaisemaan tätä ongelmaa uudella, kasvuhakuisille yrityksille suunnatulla, vakuudettomalla pk-takauksella, jonka avulla Finnvera voi taata 80 % yrityksen pankkilainasta. Tammikuussa pk-takauksia onkin myönnetty ennätyksellisen paljon, kommentoi Finnveran aluejohtaja Anna Karppinen.
Pk-yritysbarometri luettavissa täällä.
