Etsi

 

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Pk yritysten odotukset kääntyneet parempaan

Pk-yritysten näkymät ovat parantuneet selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen, ja suhdan­neodotukset ovat nousseet voimakkaasti. Talouden odotetaan kasvavan kuluvan ja ensi vuoden aikana selvästi.

 

35 prosenttia Suomen pienistä ja keskisuurista yrityksistä arvioi, että talouden suhdanteet paranevat seuraavan 12 kuukauden aikana. Puoli vuotta sitten näin arvioi 26 prosenttia yrityksistä. Nyt 13 prosenttia pelkää suhdanteiden heikkenevän. Puoli vuotta sitten näin pelkäsi 23 prosenttia yrityksistä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Kymenlaaksossa alueen pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat muuta maata alhaisemmat, mutta tästä huolimatta alueen yrittäjillä on lähialueita positiivisempi näkemys henkilökunnan määrän kehityksestä seuraavan vuoden aikana.
- Talouden toipuminen on ripeää koko maassa ja myös Kymenlaaksossa. Pk-yritysten odotuksiin liittyy silti edelleen epävarmuutta siitä, miten pandemia ja sen seurauksena rajoitustilanne kehittyy, Kymen Yrittäjien aluejohtaja Kari Jääskeläinen sanoo.

Erityisesti suurempien pk-yritysten odotukset ovat lähitulevaisuuden suhteen positiivisemmat kuin pienempien mikroyritysten. Yhdeksän kymmenestä Suomessa toimivasta yrityksestä on alle 10 henkilön mikroyrityksiä.

Odotukset henkilökunnan määrästä Kymenlaaksossa positiiviset
Pk-yritykset huolehtivat henkilöstöstä ja sinnittele­vät heikon taloustilanteen yli pitämällä siitä kiinni. Tämä sama kehitys on nähty myös pandemian aikana.

Odotukset henkilökunnan määrän kasvusta seuraavan vuoden aikana Kymenlaaksossa on selvästi positiivisempi kuin viime keväänä ja ylittää koko maan keskiarvon. Erityisesti palvelualoilla tarvitaan lisää työntekijöitä.

- Olemme palaamassa henkilökunnan määrässä normaaliin pandemiaa edeltävään tilanteeseen mikä on positiivinen asia. Kymenlaaksossa on useita ns. veturiyrityksiä ja investointihankkeita, joiden myötä syntyy tarve uusille työntekijöille, kouvolalainen henkilöstöpalvelualan yrittäjä Kirsi Lantta sanoo.

- Rekrytointi on yritykselle aina investointi ja osaavien työntekijöiden löytäminen tulevaisuudessa kiristyy. Samalla yrityksillä on kasvavaa kiinnostusta parantaa jo työssä olevien työntekijöidensä osaamista, Lantta sanoo.

Kustannusten nousu luo uhkaa
Yrittäjät pelkäävät tuotantokustannusten nousevan. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan enemmän kuin aikaisemmin.

- Yrityksen omien tuotteiden ja palveluiden hinnoittelussa on varaa jatkossa, silti on uhkana, että kasvu ei riitä kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua, hallituksen puheenjohtaja Juha Klami sanoo.

- Olosuhteet ovat edelleen monille yrityksille hyvin epävarmat ja sen ohessa kasvavat tuotantokustannukset ovat myrkkyä kasvulle ja investoinneille. Yleinen epävarmuus asettaa haasteen tuleville palkkaratkaisuille, joihin ei kannata asettaa ylisuuria odotuksia, se ei ole kenenkään etu, Klami sanoo.

- Yksi Kymenlaakson kilpailutekijä on yhtenäinen maakunta. Vanhaa etelä-pohjoinen asetelmaa ei tarvita enää. Yhtenäinen Kymenlaakso luo paremman pohjan myös investointien kilpailussa, kun maakunnan kaikki toimijat toimivat yhdessä, sanoo Klami.

Koronatuet yrityksille toimineet kohtuullisen hyvin
Valtio on tukenut yrityksiä rahoituksella koronakriisissä. Vaikka tukia on myönnetty Suomessa maltillisesti joihinkin muihin maihin verrattuna, yrityksistä 45 prosenttia on hakenut koronatukea tai rahoitusta. Yleisintä se on ollut teollisuudessa. Yleisimmin on haettu yritystukea Business Finlandista ja ELY-keskuksista sekä kustannustukea Valtiokonttorista.

Lainaa pandemian vuoksi on haettu selvästi vähemmän kuin tukia. Uudenlaiseen, määräaikaiseen yrittäjän työmarkkinatukeen on turvautunut lähes yhdeksän prosenttia.

Yritysten koronatuet ja muut rahoitusmahdollisuudet ovat yritysten mukaan toimineet kohtuullisen hyvin: 39 prosenttia kertoo tuen vastanneen yritysten tarpeisiin ja 38 prosenttia ainakin jossain määrin.

- Koronatuilla ja rahoituksella on pystytty pääosin estämään turhat konkurssit, joissa olisi menetetty elinkelpoiset yritykset ja niiden työpaikat. Vaara ei ole kuitenkaan vielä ohi ja tukijärjestelmää ei pidä ajaa ennenaikaisesti alas, jotta emme menetä hyviä yrityksiä ja niiden luomia työpaikkoja, Jääskeläinen sanoo.

Kymenlaakson yritysten rahoitusaikomuksissa havaittavissa käänne
Kymenlaaksossa yritykset ovat hakeneet rahoitusta pandemiasta aiheutuneeseen käyttöpääomatarpeeseen, mutta tilanne on muuttumassa. Viimeisen vuoden sisään noin puolet alueen yrityksistä kertoivat pääasiallisen rahoitustarpeen olleen taloustilanteesta tai suhdanteista johtuva, joka on valtakunnallista tasoa hieman korkeampi, kun taas noin kolmannes kymenlaaksolaisista yrityksistä kertoi ottaneensa ulkopuolista rahoitusta investointeihin.

Tulevaisuudensuunnitelmat kielivät kuitenkin positiivisesta käänteestä: aikomus hakea rahoitusta on kasvanut kevään 2021 tilanteesta, ja yhä useammin rahoitusta aiotaan hakea investointeihin (49%). Pandemian aiheuttamasta taloustilanteesta johtuvaa rahoitusta tarvitsee yhä harvempi.

Rahoituksen saatavuus on Kymenlaaksossa ollut valtakunnallisella tasolla. Noin joka kymmenes pk-yritys kertoo, että ei ole saanut tai hakenut rahoitusta, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Tärkeimmäksi pullonkaulaksi kymenlaaksolaiset yhtiöt kertovat kireät vakuusvaateet. Merkittävä osa alueen yrityksistä (64%) kertoikin hyödyntäneensä Finnveran takausta rahoituksen järjestymiseksi.

- On erinomaista, että kymenlaaksossa yritysten suunnitelmat ovat kääntyneet kohti investointeja, sillä nyt yrityksillä on erinomainen tilaisuus päästä talouden globaaliin kasvuun kiinni. Finnvera voi auttaa pk-yrityksen rahoituksen järjestymisessä esimerkiksi pankkilainan takauksella tai suuremmissa hankkeissa junioriehtoisella kasvulainalla, jonka pankki voi yleensä lukea oman pääoman ehtoiseksi rahoitukseksi, aluejohtaja Anna Karppinen sanoo.

Taloustutkimus Oy toteutti syksyn 2021 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä kesä- ja heinäkuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaamaan kyselyyn vastasi 4592 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa.


Lisätietoja:
Kymen Yrittäjät, aluejohtaja Kari Jääskeläinen, 0440 581 030
Rakennusneuvos, yrittäjä Juha Klami, 0400 659 175
Yrittäjä Kirsi Lantta, 050 414 6369
Finnvera Oyj, aluejohtaja Anna Karppinen, 050 405 2706
Finnvera Oyj, aluepäällikkö Elisa Sipponen, 044 325 7224