Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Asiat tulevat paremmiksi ja paremmiksi

Sähköisen maailman vauhti vaikuttaa odotuksiimme myös tavaroiden nopeammasta liikkumisesta.  Yhteiskunnan toimivuuden kannalta logistiikka, kuljetukset, tiet, junat ja lentoliikenne ovat avainasioita. Kaikki on logistiikkaa, ja tavaroiden kuljettaminen maksaa.   

Matkapuhelinverkko on kasvanut Suomessa nopeasti.  Kaikkialla otetaan mobiililaite  esiin, luetaan lehtiä, kommunikoidaan ystävien kanssa tekstiviestillä, Whatsapilla ja monessa sosiaalisessa mediassa. Olemme koko ajan yhteydessä ja viestit tulevat mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä.  Tämän muotoista logistiikkaa ei ollut 20 – 30 vuotta sitten.  Silloin mentiin konttoriin, puhelin oli kiinteästi seinässä ja faksi oli vallankumous, kun se tuli.  Kello 16/17 aikaan mentiin kotiin, ja perheelle oli aikaa.

Kauppakin on muuttanut mobiiliin, työstä kotimatkalla hoidetaan vielä viimeinen työpuhelu. Sitten alkaa ostaminen.  Web-ostaminen lyö ennätyksiä vuodesta toiseen niin ettei kohta kaupungeissa ole kauppojakaan.  Hieman sarkastista, mutta tähän ei ole enää pitkä matka.  Monet kauppaketjut ovat joutuneet ja vielä lukuisammat joutuvat merkittävien taloudellisten haasteiden eteen.  Perinteiset kauppaketjut, jotka eivät ole mukana digitaalisessa kehityksessä, joutuvat valitettavasti tuhon partaalle.  Uudet nopeat pop up -myymälät avautuvat nopeasti, varsinkin joulumarkkinoille ja häipyvät kuvasta yhtä nopeasti. Kenen puoleen sitten käännymme mahdollisissa reklamaatioissa?  Matkustamisessa tapahtuu myös huikeaa kehitystä.  Nyt matkustetaan enemmän kuin koskaan ennen. Lippujen hinnat niin lennoilla kuin muilla kulkuvälineillä ovat menneet alaspäin.  Valitettavasti tämä kehitys ja koveneva kilpailu tuo myös uhreja. Lentoyhtiö, joka on ollut olemassa yli 30 vuoden ajan lopetti muutama viikko sitten, ja lisää tällaisia tapauksia on tulossa.

Logistiikka liitetään useimmiten vain tavaraliikenteeseen. Nyt sekin joutuu kokemaan merkittäviä muutoksia. Viisi vuotta sitten alkoivat tavarajunat kulkea Euroopan ja Kiinan välillä. Liikenne kulki Saksan ja Puolan Brestin kautta Kiinaan. Alussa kulki 4-5 junaa kuukaudessa molempiin suuntiin, tänään 200 junaa molempiin suuntiin. Tämä liikennemäärä on johtanut siihen, että Eurooppa kokee liikenteen murroksen rahtikäsittelyssä. Kuljetusajat rautatieliikenteessä Kiinan ja   Euroopan välillä ovat noin 18 päivää, eli aivan toista luokkaa kuin laivarahdin ottamaan 45 - 60 päivään. Vertailu lentorahtiin ei käy, koska kustannuksiltaan lentoliikenne on kalein, vaikka sillä on yhden tai muutaman päivän toimitusaika.

Muutama vuosi sitten aloin yhteistyön Kouvola Innvation Oy kehitysyhtiön kanssa.  Se oli silloin aloittanut projektin tavarakuljetuksista Kouvolan ja Kiinan Xian`n välillä.  Tänä syksynä 10 päivä marraskuuta lähtee ensimmäinen tavarajuna Kouvolasta Kiinaan.  Lähtöaika on kello 11.00 aamupäivällä ja nyt kuljetusaika Kiinan ja Euroopan välillä on vielä lyhempi, 10-12 päivää, ja esimerkiksi konttikuljetus Torniosta Shanghaihin kestää alle 20 päivää. Toisin sanoen tästä tulee nopein ja lyhin kuljetustie Kiinan ja Euroopan välillä.

Mitä tämä tarkoittaa? Lyhennetty kuljetusaika antaa taloudellista hyötyä, pääoma vapautuu nopeammin lyhyiden kuljetusaikojen johdosta, kausituotteita voidaan täydentää entistä nopeammin myymälöissä ja ruoka voidaan toimittaa nopeammin Pohjoismaiden tuottajilta loppukäyttäjille, tuoreus säilyy.

Esimerkiksi sellaisia pakastelohen kaltaisia tavaroita voidaan toimittaa Norjan Narvikista Shanghaisiin alle 20 päivässä. Kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin nykyinen lentorahti.  Ei vain ensisijaisesti elintarvikkeet, vaan jalostettu puutavara, koneen osat, vesi ja niin edelleen ovat tuotteita, joilla on Kiinassa iso kysyntä.

Mainittakoon, että Volvon uusi S90 mallit, joka valmistetaan Kiinassa, ja joka viikko tulee kolme junallista Volvoja Kiinan Daqingista Belgian Zeebruggeen. Matka kestää 20 päivää ja jokainen juna sisältää 225 autoa. Verrattuna laivarahtiin se on 1/3 kuljetusajasta.

Useat suuret suomalaiset yritykset ovat jo ilmoittaneet käyttävänsä tätä junarahtiliikennemuotoa, mikä hyödyttää suomalaisia vientiyrityksiä.

Onko tämä uhka merenkululle? Ei, tavaran kuljettaminen junalla on ymmärrettävä täydentävänä, vaihtoehtoisena kuljetusmuotona. Kun verrataan yhden junankuljetuksen kapasiteettiin, eli 41 kappaletta 40:en jalan konttia laivan vetämään 20 000 konttiin, on tässä tarpeeksi selitystä täydentävään kuljetusmuotoon. Koko tavaravirta muuttuu, ja kun ostamme kausiluonteisesti hinnoitellun kohteen kaupassa, Kiina tekee jo seuraavan kauden tuotetta. Tämä johtaa kausitavaroiden lyhyempiin toimitusaikoihin, eikä Pohjoismaissa enää tarvita suuria varastoja, vaan nopeampia uudelleenlastausterminaaleja. Haaparanta/Tornio on erinomainen paikka terminaalille, joka voi palvella Ruotsia ja Norjaa. Muuten sama raideleveys Haaparanta/Torniosta Kiinan rajalle on tässä yksi valtti.

Kuten sanotaan, asiat tulevat paremmiksi ja paremmiksi.  Muutokset eivät ole vielä päättyneet ja juna tulee kuljetusmuotona takaisin, eikä vähiten ympäristösuojelullisista syistä verrattuna auto-, laiva- tai lentokuljetuksiin.

 

Micael Blomster

  • Visionääri ja yrittäjä M Blomster Consulting 
  • Ruotsin markkinoiden asiantuntija
  • Tornion Yrittäjien jäsen
  • Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen
  • Suomen Yrittäjien ruotsinkielisen valiokunnan puheenjohtaja 
Micael Blomster

Visionääri ja yrittäjä M Blomster Consulting 
Ruotsin markkinoiden asiantuntija