Etsi

Julkinen hankintajärjestelmä on rikki

Helsingin Sanomat otsikoi tänään, että ”Kilpailutus ei toimi” viitaten VATT tutkimukseen ”Anatomy of Public Procurement”. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on julkaissut tutkimuksesta myös tiedotteen, jonka mukaan kilpailuttamisen tavoite julkisten varojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä, ei toteudu.

Aito kilpailu ei toteudu jos tarjouspyyntöihin saadaan keskimäärin 0-2 tarjousta. Syrjäseuduilla tilanne on kuntien kokemuksen mukaan vielä vaikeampi. Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Satu Grekin aiheellisesti kommentoi, että tarjousten määrää tulisi mitata ja täten kiinnittää huomiota Pk-yritysten osallistumismahdollisuuksiin. Lisäksi puitejärjestelyissä sopimuskumppaneiksi voitaisiin valita useita toimittajia. 

Totuus on silti, että meillä on esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna toivottoman pienet markkinat. Tämän vuoksi niistä tulisi pitää erityisen hyvää huolta! Toimiva ratkaisu ei ole se, että kunnat sisäänpäinlämpiävillä hankkimiskäytännöillä tappavat ne vähäisetkin yksityiset toimijat! Lapissa tämä näkyy julkisten toimijoiden intona suunnitella, miten asioita saataisiin hoidettua markkinoiden ohi. Kunnat ja kuntayhtiöt perustavat InHouse-yhtiöitä tai ostavat niiden osakkeita hankkiakseen palveluita, joita markkinat ovat pullollaan: IT-palvelut, työterveyspalvelut, taloushallinnon palvelut, käännöspalvelut ja pesulapalvelut ostetaan mielellään viranomaisille helposti. Tässä samalla jyrätään koko julkisen sektorin voimalla yksityisen sektorin yli ihmetellen samalla isoon ääneen kuinka ”meidän pitää tehdä kaikki itse”.

Oikeasti julkisen sektorin pitäisi joka ikisessä hankinnassaan tuntea aitoa huolta alan yrittäjien puolesta ja miettiä, etteivät meidän toimemme välillisestikään johda kilpailun vähenemiseen, toimittajien keskittymiseen tai kilpailuneutraliteetin rikkomiseen.

Tutkimuksessakin oli tunnistettu ongelma, että jotkut tarjouspyynnöt on suunniteltu tietty tarjoaja mielessä. Tämä ei rohkaise muita tarjoajia käyttämään tarjouspyynnön tekemiseen vaadittavaa huomattavaa aikaa ja vaivaa. Tutkijat arvelivat laatukriteerien välttämisen rohkaisevan tarjousten tekemiseen, mutta tästä olen eri mieltä. Korkea laatu saadaan toki turvattua myös tasokkailla pakollisilla vaatimuksilla, mutta myös laatupisteytyksellä on usein oma, tärkeä sijansa toimittajien välisten erojen arvioinnissa. Omakohtaisesti arvelen, että epäselvät tarjouspyynnöt ja laatuarvioinnin mielivaltaisuus ovat seikkoja, jotka karkottavat tarjoajat monimutkaisemmista tarjouspyynnöistä. Tähän on suorastaan naurettavan helppo ratkaisu olemassa: markkinavuoropuhelun käyminen ennen kilpailutuksen julkaisua! Tällöin pystytään varmistamaan, että tarjouspyyntö on selkeä, yksiselitteinen ja houkutteleva.

Kilpailun toteutumattomuus johtaa korkeampiin hintoihin ja käy siis veronmaksajien kukkarolle. Hankintoja täytyy kuntien  talouden kestävyyden vuoksi alkaa hoitamaan markkinamyönteisemmin.

 

Hankintaterveisin,
Susanna-Sofia Keskinarkaus
puh. 044 509 0277
 
 

 

 

 

Susanna-Sofia Keskinarkaus

Toimii Lapin hankinta-asiamies -hankkeen projektipäällikkönä palvellen yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä. Lapin hankinta-asiamies -hanke on EAKR -rahoitteinen hanke, joka toteutetaan yhteistyössä Lapin kuntien ja Lapin Yrittäjien kesken.