Etsi

Kuinka työ ja tekijä saataisiin kohtaamaan?

Lähes päivittäin uutisoidaan työvoimapulasta. Moni työtehtävä odottaa tekijäänsä, mutta turhaan tai ainakin liian pitkään. Samaan aikaan työ- ja elinkeinotoimiston tilasto kuluvan vuoden lokakuulta tietää maassamme olevan kaikkiaan 230 000 työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua henkilöä. Vähäväkisen maakuntamme osuus tilastossa on 9000 työnhakijaa.

Toki kaikki tilastoidut eivät tosiasiassa liene  työmarkkinoiden käytettävissä syystä tai toisesta. Siitä huolimatta niin kutsuttu kohtaanto-ongelma vaikuttaa olevan totta.

Tilasto lokakuulta 2018 kertoo Lapin TE-toimistoon ilmoitetun 1700 avointa työpaikkaa, joista peräti 1500 on tarjolla yrityksissä – mutta keille? Tietysti osaajat kiinnostavat työnantajia. Täysin valmiita tekijöitä ei vain lähelläkään aina ole tarjolla. Silloin toimiva tai jopa parempikin ratkaisu voi olla  ”puolivalmiin” tai ”perusvalmiin”, ja eri menetelmin pätevöitettävän, rekrytointi.

Suoria kontakteja työnantajien ja –hakijoiden välille

Päättäjät ovat räätälöineet erilaisia keinoja edistää työn ja tekijän kohtaamista; on työvoimakoulutusta, palkkatukea sekä erilaisia työn ja koulutuksen yhdistelmiä. Mielestäni näiden ohella suorat kontaktit työnantajien ja –hakijoiden välillä ovat tehokkain keino rekrytoida varsinkin varttuneempia työnhakijoita. Kaikki työpaikat eivät ole julkisesti haussa eivätkä toisaalta hakijan CV tai hyvinkään laadittu hakemus ei kerro hänen potentiaalistaan kaikkea.

Nuorilla on usein varttuneempia työnhakijoita tuoreemman koulutuksen ansiosta hallussaan ajantasaisempaa tietoa ja taitoa. Toisaalta monissa tehtävissä on vähintäänkin hyödyksi, jos työntekijällä on myös perspektiiviä pitemmältäkin ajalta. Kaikki avut harvemmin löytyvät samalta henkilöltä. 

Ikääntyneemmillä työnhakijoilla on jo menneisyyttä, jota monissa työtehtävissä voisi hyödyntää. Kuitenkin puhutaan paljon siitä,  miten työnhakija saa jo 40 ikävuodestaan miinuspisteitä. Ikä ei ole vain numeroita työmarkkinoilla. Vaikka ikääntyneiden työllistyminen on helpottunut aivan viime aikoina -  ilmeisesti yleisen työvoiman kysynnän kasvun myötä - työntekijän parasta ennen –päivämäärä on aivan liian alhainen realiteetteihin nähden.  

Iän vaikutukset ovat yksilöllisiä

Ikä ja sen vaikutukset työkykyyn ovat sangen yksilöllisiä seikkoja, jotka riippuvat muun muassa henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta pysyä ajassa mukana sekä osin elintapojenkin vaikutuksesta työterveyteen.

Valtiovallan selkeänä tavoitteena on nostaa maamme työllisyysastetta mm. pidentämällä työuria molemmista päistä. Kuitenkin jatkuvasti kuulee tapauksista, joissa työantajat suorastaan pyrkivät pääsemään eroon ikääntyneemmistä työntekijöistä kuin vanhasta autosta ennen kuin se laukeaa totaalisesti jättäen tienpäälle. Tämä on omiaan synnyttämään johtopäätöksen, että ikääntyneiden työntekijöiden tai –hakijoiden resursseja ei tiedosteta arvoaan vastaavasti eikä ikääntyneitä nähdä siten potentiaalisena työvoimana.

 

Terveisin,
Tuomo Kuivas
kemiläinen freelance-toimittaja ja YTM
tuomo.kuivas@gmail.com
040 565 8634

Minulla on monipuolinen kokemus tekstien tuottamisessa markkinointiviestinnästä uutisjournalismiin ja työskentelystä erilaisissa organisaatioissa suurteollisuuden viestinnästä järjestötoimijoihin. Freelancerina toimeksiantajiani ovat olleet muun muassa työministeriön, Kelan ja Kuntaliiton asiakaslehdet. Olipa tekstin tuottamisen tarpeesi iso tai pieni, voin toteuttaa sen vuosikymmenten tuomalla kokemuksella, näkemyksellä ja ammattitaidolla.  

Tuomo Kuivas

Tuomo Kuivas on kemiläinen freelance-toimittaja ja YTM.
tuomo.kuivas@gmail.com
040 565 8634